Jääkaappi

jets

New member
Nyt pitäisi löytää jääkaappi joka pyörähtäisi vielä tuolla meidän 600W invertterillä. Mahtaako löytyäkään kompressorikaappia joka toimisi? Invertterijääkaapit menevät aika hintoihinsa :(

Joten suositelkaahan ja antakaa neuvoja asiaan. Kiitän etukäteen :)

Tätä katselin, mutta speksejä ei ole tiedossa, olisi ainakin edullinen:
http://www.ikea.com/fi/fi/catalog/products/20241659/
 

Mikkolan

Member
Linkin kaapissa on sisävalon teho 15W mutta itse laitteen tehoa ei ilmoitettu, hasua sikses! Jääkaapeissa taitaa ottoteho pyöriä 100W tuntumassa.

No, oman pajakaapin ottoteho on 60 W ja käynnistyy hyvin tavallisella 600 W vertillä! Pakastinten n. 200 Watin koneet yleensä on lähteneet mutta jos sopivasti on paineet päällä niin ei lähdekkään.

Noiden moottoreiden käynnistymistä helpottaa kun akun ja vertin väliset virtajohdot ovat tosi vahvat ja akku kunnonlatingissa.

1000 W vertti ei kyennyt yhdistelmäkaappia käynnistämään ( 2 kompuraa yhtaikaa ) eikä 350 W kylmäkompuraa.

Käynnistykonkalla toimivat moottorit ovat nirsompia ja pitävät pientä jyrinaa, vanha relekäynnisteinen toimi ilman nikotteluja.
 

jets

New member
Jep. Kiitos Mikkolan. Nääs on nuo kaasukaapit ihan jumalattoman kalliita, joten sellainen ei tule kyseeseen. Eiköhän se tuo kaappi tartu matkaan, ei ole halvempaakaan löytynyt. Jollei sitten täältä tai muualta tule kovaa vastaanväittämää.

Pitää mulkaista kuitenkin kaapin tehoja.

Ja jos ei riitä nykyinen invertteri, täytyy hankkia uusi. Ja onneksi Ikeaan voi sentään palauttaa :)
 

Mikkolan

Member
No juu, pienellä varauksella toki! Aina löytyy yksilöitä niin verteistä kuin kaapeista ja tietysti kakki mallit ja merkit ovat hitusen erilaisia. Noi oli ihan omia kokemuksia aika pienellä havaintomateriaalilla tehtyjä.

Mutta selkeä havainto oli että n. 3 kertainen teho tarvii vertissä olla että saa kylmäkoneen kompuran käyntiin. Toisaalta 600 W vertillä saa 1000W rälläkän pyörimään, tosin sen teho on ehkä 500W luokkaa?!
 

Puuha

Well-known member
ei se että rälläkkä käynnistyy ei tarkoita sitä että sillä voisi jotain tehdä. kaapin ongelma on siinä että sen käynnistäminen on eriasia kuin esim. rälläkän sillä kompuran takana on aina kuormaa kuormittamassa käynnistystä. jääkaappi voi tarvita jopa 1200W käynnistyäkseen vaikka se käydessään ottaisi 60W.

pitkälti käynnistymiseen vaikuttaa se että kuinka pitkä matka on akulta vertille ja onko johdotus riittävä. lisäksi vielä verttin tehonkesto on aika merkittävissä osissa sillä toiset kestävät hetken jopa yli 4 kertaista tehoa kun toiset alle kaksinkertaista tehoa. käynnistymistä voi myös helpoittaa lisäämällä invertterin välittömään läheisyyteen kondensaattorin tai pari riippuen tarvittavista tehoista estämään piikin aiheuttamaa jännitteen alenemaa joka yleensä on syynä ettei laitteita saada käyntiin.
 

jets

New member
Puuha sanoi:
ei se että rälläkkä käynnistyy ei tarkoita sitä että sillä voisi jotain tehdä. kaapin ongelma on siinä että sen käynnistäminen on eriasia kuin esim. rälläkän sillä kompuran takana on aina kuormaa kuormittamassa käynnistystä. jääkaappi voi tarvita jopa 1200W käynnistyäkseen vaikka se käydessään ottaisi 60W.

pitkälti käynnistymiseen vaikuttaa se että kuinka pitkä matka on akulta vertille ja onko johdotus riittävä. lisäksi vielä verttin tehonkesto on aika merkittävissä osissa sillä toiset kestävät hetken jopa yli 4 kertaista tehoa kun toiset alle kaksinkertaista tehoa. käynnistymistä voi myös helpoittaa lisäämällä invertterin välittömään läheisyyteen kondensaattorin tai pari riippuen tarvittavista tehoista estämään piikin aiheuttamaa jännitteen alenemaa joka yleensä on syynä ettei laitteita saada käyntiin.

Jaahas. Mihinkäs väliin tarkalleen ottaen noita konkkia pitäisi sitten laittaa? Ja minkä kokoisia/tyyppisiä pitäisi olla? Olen ihan ulalla tästä..
 

Puuha

Well-known member
konkka kytketään vain mahdollisimman lähelle invertteriä. asennus on niinkin yksinkertainen että kytketään virtakaapelien väliin katkaisemalla kaapelit. plus napaan kytketään akulta tuleva positiivinen ja invertterille menevä positiivinen kaapeli ja miinus napaan negatiivinen akulta tuleva kaapeli sekä negatiivinen invertterille menevä kaapeli.

riippuen kondensaattorista on kaapeleiden kiinnityksessä hivenen eroja. toisissa on olemassa vasitut portit johon johdot työnnetään ja kiristetään kuusiokoloavaimella tai sitten päällä on pultit ja johtoihin juotetaan puristerengasliittimet jotka kiristetään mutterilla sitten konkkaan kiinni.

hintahaitari on 40 eurosta ylöspäin kun puhutaan 1 faradyn kondensaattoreista. juuri sen pienempää ei edes kannata harkita. eräs oli tehnyt asiasta vähän emppiiristä tutkimusta ja kertoi että jokaista alkavaa piikki kW kohden pitäisi olla 1 farady kondensaattori toki johdotuksella on myös merkitystä. ylimitoittamalla riittää jo yksi hoitamaan käynnistyksen aiheuttaman virtapiikin pois päiväjärjestyksestä. sitten ennen kuin kytkee kondensaattoria järjestelmään kannattaa se ladata ennen asennusta. kannattaa huomioida latauksessa että virtaa kulkee sen verran paljon että kipinöintiä voi esiintyä.

itse olen suoraan akusta ladannut täyteen ja käyttänyt vastuksena 20W polttimoa hidastamaan latautumista kun niitä asennellut mutta jotkut käyttävät akkulaturia hallittuun lataukseen. myös pääsulakkeita kannattaa olla muutama ylimääräinen sillä latausvaiheessa kondensaattori ottaa niin suuren virtapiikin että isompikin sulake tuppaa ottamaan itseensä. asennusvaiheessa kannattaa olla tarkkana ettei oikosulje ladattua kondensaattorin napoja. latausta kannattaa hidastaa joko kondensaattorin mukana tulevalla vastuksella, polttimolla tai sitten akkulaturilla latailla ensin. meinaan on aika pommi jos homman hoitaa huolimattomasti.

ja jotta asennus olisi selvä myös kuvaa autohifilaitteistosta jossa vahvistin olisi tässä tapauksessa invertteri ja auton runko miinuskaapeli:
 

Puuha

Well-known member
eipä tuossa mitään. näkisin että on halvempaa tuoda tällaisia ratkaisuja esille kuin hankkia kalliita kaappeja ja laitteita kun halvempia ratkaisuja myös löytyy jotka ovat vielä pitemmällä aikavälillä rahaa säästäviä.

toisin kuin palstoilla kerrotaan, invertteri kaappi ottaa myös käynnistyksessä isoja tehoja aivan kuin normi kaappi. hyöty tulee vain siitä että käynnistymisen jälkeen teho laskee tarvittavalle tasolle. toki on muutama invertterikaappi joka osaa käynnistyä myös vajaalla teholla mutta niiden hinta on yli 1000 euroa tosin rahalla saa myös käyttömukavuutta sekä virrankulutuksen minimoitua. eli invertterikaapin hankkiminen ei automaattisesti tarkoita sitä että se olisi tie onneen.

monesti unohtuu se että invertterillä voi olla jo pohjakuormaa jolloin rajat paukkuvat nopeasti ylitse kun pohjakuorman lisäksi jääkaappi käynnistyy. sellaisissa tilanteissa voi konkkalla ensin koittaa avittaa ettei jänniteen aleneminen aiheuta invertterin kyykkäämistä. usein syynä on vain se että pohjakuorma aiheuttaa itsessään jo jännitteen aleneman jota lisää kaapin starttaaminen jolloin kaapelistossa aiheutuva jännitteen aleneminen aiheuttaa kyykkäämisen vaikka invertterissä muuten riittäisi potku.

kondensaattorin puolesta myös puhuu se että sillä saadaan virtapiikkien aiheuttamat hävikit johdotuksissa minimoitua jolloin saadaan tuotto mahdollisimman suurelta osin käyttöön. kondensaattorin käytönpuolesta puhuu myös se että sillä myös voidaan säästää akustoa vaikka sitä ei tarvittaisi käynnistyapuna. elinkaareltaan sen ikä on lähempänä 20-30 vuotta ja se ottaa vastaan piikit jotka jäävät akustolta pois näin lisäten sen elinkaarta. mm. suuret virtapiikit ovat niitä jotka kuluttavat myös akkuja.  tästä ei ole tutkimusta ja faktaa kuinka paljon kondensaattori voi jatkaa akuston ikää mutta puhutaan että hankintakustannuksiin nähden maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti elinkaarensa aikana. tässä tulee taas esille se että tuhlaamalla euron voi säästää useamman euron.  ;)

monella on ollut ongelmia saada toimimaan 12V kompura jääkaappi keittiössä vaikka kaapelisto olisi ohjeistusten mukaan laadittu. toki käynnistyminen onnistuu täydellä akulla mutta jos akuston jännite on päässyt hivenen tippumaan ei enää jännite riitä käynnistykseen. tilanteen on saanut korjattua käyttämällä 0,5-1 faradin kondensaattoria kaapin välittömässä läheisyydessä vaikka akuston jännite olisi matala ja saadaan koko akuston kapasiteetti hyödynnettyä ilman että ruuan säilyttämisen kanssa olisi ongelmia vaikka kelit olisivat heikot.

mutta eiköhän tämä yleinen pölinä asiasta tälläkertaa piisaa.
 

Mikkolan

Member
Tuo kondensaattori on enempi autofifistien hienostelua.

Jos invertterin syöttöjohdon pituuden puolittaa ja paksuuden tuplaa niin konkkaa ei tarvita. Toki kun auton nokalta viedään "paperinarulla" virtaa auton takakonttiin, on tuo konkka avuksi. Tuo konka kuluttaa hiukan virtaa kytkennässä ja pitkässä juoksussa tyhjää akkua.

Akun elinikään konkalla tuskin on mitään vaikutusta, jos ajattelee minkälaisia piikkejä esme autoa startatessa syntyy.

Vertille kohdistuvat virtapiikit eivät ole kovin jyrkkiä evätkä ole useintoistuvia ja ne ovat suht pitkäkestoisia, joten en näe mitään syytä konkan käyttöön tässä tapauksessa. 

Mutta yhtälössä on vielä "pari muuttujaa" eli minkä kokoinen syöttäväakku on ja miten sen lataus on tarkoitus hoitaa?

Noista vertin syöttöjohdoista vielä sen verran että suurimmat vastukset syntyy usein noissa liittimissä ja niiden huonosta kunnosta. Lyhyt ja paksu johdin ei pelkästään takaa riittävää virransaantia käynnistys tilanteessa.

Luulen kuitenkin että n. 100 W jääkaappi toimii ihan "tehdasasetuksilla" ilman suurempia kikkailuja!
 

jets

New member
Tällä hetkellä mulla on invertterin ja akun välissä 2 metriä 2.5mm2 johtoa, sen voisin helposti puolittaa ja laittaa vaikka 4.5mm2 johtoa.

Tosin takakontissa luuhaa 10 metriä 2.5mm2 tuplakaapelia. Lieneekö järkeä laittaa tuota kaapelia vaikka kaksinkertaisena?
 

Mikkolan

Member
Invertterissä lyhyt johto on alle 0.5 m, paksujohto vähintään 35 mm2. ( 600 W )

Noita mittoja sitten tuplataan ja puolitetaan jottei konkkaa tarvita!


Jos johtojen pituus on 2 m niin konkan sijasta kannattaa laittaa toinen akku sinne vertin viereen  ;D

Eli se vertti ihan akkun viereen niin lyhyillä ja paksuilla johdoilla kuin mahdollista ja jatkotroikalla voi sitten siirtää verkkojännitettä pidemmänkin matkan!

Ihan oikeesti, ihan aikuisten oikeesti, tää ei ole vitsi!
 

jets

New member
Invertterin alla on tosiaan se 930Ah akustoa, mutta vaihdankin sitten johdot sinne. Onhan tuota 35mm2 johtoakin näköjään tuolla, pitää kai hakea siihen rengasliittimet vaan.
 

Mikkolan

Member
Tossa paketissa on bruttona reilu 11kWh, josta saa vertillä ulos n, 7,5 kWh, jolla 100 W:n kompura 1:2 käyntisuhteela pysyy kylmänä n. 150 tuntia eli 6 vrk.

Miten se lataus toimii?
 

jets

New member
Mikkolan sanoi:
Tossa paketissa on bruttona reilu 11kWh, josta saa vertillä ulos n, 7,5 kWh, jolla 100 W:n kompura 1:2 käyntisuhteela pysyy kylmänä n. 150 tuntia eli 6 vrk.

Miten se lataus toimii?

Latausta varten mulla on 400W paneelisto sarjaan kytkettynä ja 60A MPPT-lataussäädin. Ja lisäksi tietysti latailen aggregaatin ja peruslaturin kanssa.

Tuolla yleisessä keskustelussa on tarinaa tästä mun järjestelystäni. Mulla on nyt se huono järjestely vielä, että akut on kytketty rinnan ketjuun, pitäisi siis vielä vaihtaa järjestely niin, että menee kaikista akuista piuhat yhteen pisteeseen (yhtä pitkät). Sen verran muutin järjestelyä, että nyt lataus ja virta otetaan ikäänkuin vastakkaisista päistä tuota akkuketjua, on edes siis hiukan järkevämpää.

Akusto on voinut jollain tapaa ehkä ottaa siipeensäkin, mutta en ole varmaan alun jälkeen saanut sitä kertaakaan ladattua täyteen. Ongelmana on ollut tuo kamerajärjestelmä joka syö virtaa koko ajan. Nyt se on pois päältä ja saa latautua jussiksi rauhassa. Tosin virrantuotto on riittänyt pitämään tuon päällä 24/7 ihan mainiosti tuolta toukokuun alusta, mutta silti olen joutunut latailemaan käydessäni aggregaatilla. On meinaan ollut virrankulutusta kaikenmaailman läppäreitten ja sellaisten vuoksi.

Mutta kiitoksia noista kaapelineuvoista. Ne vaihtuu jo ennen jussia. Tiedä sitten saanko järkättyä sinne vieläkään tuota oikeanlaista tähtikaapelointia akuille. Otan vastaan vinkkejä, nyt on siis akkujen välissä 0.5m 2.5mm2 kaapelia, mikä olisi helpoin keino käyttää niitä ja naittaa ne tähtimuotoon? Blokki pitää kai olla, mutta päissä on valmiiksi jo rengasliittimet.

Mutta asiaan palatakseni. Nyt ollaan selvitelty tuota Ikean Lagan-jääkaapin virrankulutusta ja lukemiahan ei edes ole itse laitteessakaan! Eikö noi pitäisi olla tyyppikilvessä?

No Ikean aspa on ollut aktiivinen ja loppujen lopuksi laittoivat nyt kyselyn Electroluxille, josta koneet tulevat. Ehkä jo huomiseksi on tämä tieto saatuna.
 

Puuha

Well-known member
Mikkolan sanoi:
Tuo kondensaattori on enempi autofifistien hienostelua.

Jos invertterin syöttöjohdon pituuden puolittaa ja paksuuden tuplaa niin konkkaa ei tarvita. Toki kun auton nokalta viedään "paperinarulla" virtaa auton takakonttiin, on tuo konkka avuksi. Tuo konka kuluttaa hiukan virtaa kytkennässä ja pitkässä juoksussa tyhjää akkua.

Akun elinikään konkalla tuskin on mitään vaikutusta, jos ajattelee minkälaisia piikkejä esme autoa startatessa syntyy.

Vertille kohdistuvat virtapiikit eivät ole kovin jyrkkiä evätkä ole useintoistuvia ja ne ovat suht pitkäkestoisia, joten en näe mitään syytä konkan käyttöön tässä tapauksessa. 

Mutta yhtälössä on vielä "pari muuttujaa" eli minkä kokoinen syöttäväakku on ja miten sen lataus on tarkoitus hoitaa?

Noista vertin syöttöjohdoista vielä sen verran että suurimmat vastukset syntyy usein noissa liittimissä ja niiden huonosta kunnosta. Lyhyt ja paksu johdin ei pelkästään takaa riittävää virransaantia käynnistys tilanteessa.

Luulen kuitenkin että n. 100 W jääkaappi toimii ihan "tehdasasetuksilla" ilman suurempia kikkailuja!

ei se sitä tarkoita että autojen musiikintoistolaitteissa suosittu kondensaattori ei toimisi myös näissä paljon virtaa hetkellisesti tarvitsevissa kohteissa toimi. kuten jo tuossa edellä yleensä ongelmat tulevat eteen kun akku ei ole enää täysi ja kuormitus aiheuttaa jännitteen hetkellisen putoamisen käynnistys vaiheessa jolloin vertti nukahtaa. syitä nukahtamiseen löytyy monia, aina johdotuksesta akuston kuntoon, kokoon ja lataustasoon.

kondensaattori vs. akku. kondensaattorin tarkoitus on vain tasata hetkellisiä piikkejä kun taas akuston tarkoitus on tasata pitempiaikaisia piikkejä.

auton käynnistys tapahtuu yleensä käynnistysakulla kun näissä järjestelmissä akut ovat yleensä ns. vapaa-ajan tai deep-cycle akkuja joiden hetkellinen virranantokyky on monesti pienempi kuin käynnistysakuilla. kuten jetsilläkin on deep-cycle akusto käytössään. en lähtisi aivan suoralta vertaamaan. olettaen vaikka kaapin käynnistyspiikkien määrän olevan 15 kpl vuorokausi ja käyttöpäiviä 150 tästä tulee jo 2250 piikkiä vuodessa. harvempaa autoa käynistetään keskimäärin n. 7 kertaa vuorokaudessa vuoden aikana? vaikka käyttöpäiviä olisi 100 tarvittaisiin auto käynnistää samoihin päästäkseen reilu 4 kertaa vuorokaudessa keskimäärin jotta virtapiikkien määrä olisi yhtenevä.

siinä olen samaa mieltä että kaapelien pitää olla vähintään 35mm2. vedot ovat joka tapauksessa niin lyhyet koska invertteri pitäisi aina asentaa mahdollisimman lähelle akustoa jolloin kustannuspoliittisesti ei juuri säästä käyttääkö 2,5mm2 vai 35mm2 kaapelia. perjaatteessa kannattaa käyttää niin paksuja kaapeleita kuin vain saa invertteriin kytkettyä.
 

Mikkolan

Member
Sorry!. Enpäs ollutkaan lukenut tuota toista ketjua, jossa oli jetsin turinoita aiheesta! :D
Omat turinat enempi kokemuksia jääkaapeista ja pakastimista invertterin perässä.

Edelleen kehotan kiinnittämään erityistä huomiota noihin matalajännitejohdotuksiin, joissa virta saattaa kasvaa huomattavan suureksi.


Jos 930 Ah:n akustosta otetaan piikkinä 50 A:n virta ( 1200W, 0,5 C )  niin on hurja ero jos 60 Ah:n akusta otetaan 600 A startatessa ( 10 C ), lisäksi auton startaus kestää hiukan pidempään.

Akulla on toki tietty kemiallinen hitautensa ennen kuin elektronit tönivät toisensa levyltä toiselle, mutta sama hitaus lienee kondensaattorillakin?

Akkujen kytkentään tosiaan paras tuo tähtikytkentä, jossa joka-akulla yhtäpitkät liitosjohdot ja roheva terminaali.

Noita ohuempia johtoja kannattaa kytkeä rinnakkaikin samaan akkuun, se on parempi vaihtoehto kuin vastaava pinta-ala yhdellä johdolla, etenkin silloin kun noita "piikkejä" on luvassa, vielä parempi jos niistä osaa letittää palmikon ;)

 

Puuha

Well-known member
Mikkolan sanoi:
Jos 930 Ah:n akustosta otetaan piikkinä 50 A:n virta ( 1200W, 0,5 C )  niin on hurja ero jos 60 Ah:n akusta otetaan 600 A startatessa ( 10 C ), lisäksi auton startaus kestää hiukan pidempään.

en tietenkään halua aliarvostaa tietämystäsi.

muistelisin että jetsillä on akusto kytketty 12V? toki jääkaapin aiheuttama piikki ei vieläkään ole kovin suuri akustolle jonka huippuvirrananto kyky on 2-5C.

aika jännää että auton saa käynnistymään 150A buusterilla vaivatta ilman akkua. meinaan että vaikka akku voisi tarjota 600A käynnistysvirtaa sitä aika harvoin tarvitaan. silloin kun tarvitaan on yleensä kova pakkanen ja myös akuston virranantokyky on alempi jolloin ei myöskään huippuvirtoja saada akusta irti.

mutta joo, tämä ei ole pointtina kondensaattorin tai lisäakun käytössä invertterin vieressä käynnistysapuna. pointti on enemmänkin siinä että aurinkojärjestelmissä akuston lataus ei välttämättä ole 90-100% kuten auton käynnistysakuissa jolloin siitä saadaa suuria virtoja vaivatta. aurinkojärjestelmissä lataustaso voi olla 30-100% välillä riippuen keleistä ja käytöstä. mitä pienempään lataustasoon mennään sitä enemmän jännite tippuu kuormituksessa. siksi myös vertaus auton käynnistämiseen on ontuva. käyttö osoittaa onko tarvetta konkalle.
 

Mikkolan

Member
Jeps, en tähän mittään kilpalau-lantaa pyri kehittämään! Kunhan pidetään brainstormia yllä!

Tässäkään asiassa ei mitään apsoluuttista totuutta ole, mutta kun saadaan paljon näkemyksiä kasaan, niistä voi koota sellaisen "kultaisen keskitien", jota nykyään hienosti kutsutaan BAT iksi

Juu, noi nykyautot lähtevät lämpimänä tosi pienellä pyörintään, joten akutkin kestävät lähes koko auton iän.

Niin, olihan tuossa edellisessä käynyt aivopieru: 50 A * 12V = 600 W ja  0.05 C
 

jets

New member
Juu, mun akusto on tosiaan kytketty 12v.

Pääni raksutteli illalla ja totesin että taidankin tehdä sen uudelleenkaapeloinnin samoin tein, jos vaan aikaa riittää. Eli vetelen vaikka metrisillä kaapeleilla akut tähtimuodostelmaan, kaikkiin samanmittaiset kaapelit (2.5mm2). Sitten teen rapiat puolimetriset 35mm2 kaapelit invertterille ja vedän ne samaan satsiin akuston kanssa ja lopuksi livautan MPPT-säätimen hauenleuat ja verkkolaturin hauenleuat samoihin napoihin kiinni. Mietin että josko tekisin laudankappaleesta sellaisen, mihin poraan pari reikää ja niihin teen sitten nuo kaapelointi"blokit". Mitäs tuumitte?  Lähteekö kaappi pörisemään?

Ainiin, mun invertteri on tällä hetkellä siis tämä: http://www.puuilo.fi/cat/product_details.php?p=302

Mikä tuo c-arvo on?

Menee kyllä jo ihan ohi aiheesta..

Mutta asiaan palatakseni, Ikeasta tosiaan käskivät olemaan Electroluxin tukeen yhteydessä, sieltä olivat jo arvelleetkin että aion käyttää sitä kaappia invertterin kautta ja jotakin neuvoja on kuulemma tarjolla.

Hauskaa on, että Ikeasta sanoivat sitten että arvokilvestä löytyy teho, mutta eivät sitten antaneet sitä tietoa. Pyysin vielä erikseen ja käskivät uudelleen olemaan Electroluxin aspaan yhteydessä :)
 
Ylös