'Mistä on hyvä aurinko ohjaus tehty', levarin välityksellä?

rotzi

Well-known member
Pitäis tässä talven aikana aikansa ratoksi nysväillä tommonen tyypillinen ohjauslogiikka aurinkolämmön siirtämiseksi levarin välityksellä varaajaan säätämättömillä pumpuilla ja joku ajatus on jo hiukan päässä muttei missään muualla.
4 anturia aion tuohon uhrata ja litramittarin (reed pulssi) jolla saa energiamäärätkin talteen...

Pitää periaatteesta piirtää joku kuvakin tänne joskus, muttei ny.

Olsiskos jollain jotain fiksuja ideoita heittää, tai viisaita kysymyksiä?


Edit: eli tommonen kuva synty alkutilanteesta...


soili.png
 

pökö

Member
rotzi sanoi:
Olsiskos jollain jotain fiksuja ideoita heittää, tai viisaita kysymyksiä?
Mulla on pää tyhjänä, eli ideoita ei nyt ole, mutta tyhjä pää odottaa ja ottaa vastaan mitä tarjotaan. Aihe kiinnostaa kovasti. Vaikka levaria varten tulevaisuutta nyt haetaankin luulisi tuota pystyvän soveltamaan kierukoihinkin?
 

rotzi

Well-known member
pökö sanoi:
Mulla on pää tyhjänä, eli ideoita ei nyt ole, mutta tyhjä pää odottaa ja ottaa vastaan mitä tarjotaan. Aihe kiinnostaa kovasti. Vaikka levaria varten tulevaisuutta nyt haetaankin luulisi tuota pystyvän soveltamaan kierukoihinkin?
ainakin varmaan osittain, jos tästä nyt jotain keskustelua irtoo...on ollut kumminkin kohtuu hiljaista yleensä ottaen...eli kippis ja otetaas taas  ;D
 

pökö

Member
Sais irrota keskustelua, täällähän on hiljasta kuin huopatossutehtaalla. Vaipuuko aurinkoenergia-heput horrostilaan kun tuotto auringosta hupenee ;) Joo, otetaan vaan :)
 

Jussi

Well-known member
Mites hienoa ohjailua ajattelit? Mulla kun on kierukka, niin pikkuprossuun tehty softa vahtii keräimen yläreunaa ja varaajan alareunaa. Sitten kun kerääjässä on ollut sopivan kauan n astetta enemmän, kuin varaajassa, niin pumppu tulille. Virtauksen säätöhifistelyyn en sitten siinä alkanut, vaikka alkujaan oli tarkoitus, kun sieltä tulee jokseenkin ihan yhtä paljon talteen, oli virtaus pieni tai iso. Toisella se tulee määrästä, ja toisella erosta. Vaikutus on ollut marginaalinen. Pollu hoitaa mittailun, niin ei ole tarvinnut sitäkään softaan lisätä.
Mahtaisko edes jollain "mppt" tyyppisellä optimoinnilla saada tekemisen vaivaa kuitattua saannossa...
 

rotzi

Well-known member

Ei virtaussäätöjä kuten aloituksessa mainitsin, omasta mielestä ei tarpeellista ja saanto ei siitä miksikään muutu.

Niin siis näin ajattelin:
Kun TK nousee asetuksen (3C) verran yli pohjan TP lämpötilan lähteepi PA kiertämään aurinkopiiriä ~50% suhteella, eli 1min ON ja 1min OFF, jos ero nousee ajon aikana toisen asetuksen (6C) yli niin PA jää pyörimään kokoajan, eli tavallaan 'koitellaan' kattoa josko sieltä tulisi, tuolla saa heräämään systeemin ehkä aikaisemmin aamulla.
Kun levarille tulee tarpeeksi lämmintä lähtee pumppu PV käyntiin ehkä sekin 2 portaisesti, eli jos TL on asetuksen verran yli TP niin annetaan starttia, jos PA pysähtyy niin myös PV pysähtyy.
Normaalisti kun katolta tulee tavaraa niin PA rullaa koko ajan, mutta PV:tä vois ajaa jollain suhteella ON/OFF kun lämpötilaerot katon ja varaajan välillä pienenee, eli varaaja alkaa täyttymään iltapäivällä.
Tuolla nykyisellä ohjauksella iltapäivällä jää aika usein pieni siivu saamatta myös kun katon lämpötila ei nouse anturilla, mutta kun hiukan pyöräyttää kiertoa käsin niin sitten se nouseekin yli startin, joten sinne sammuttamisen puolelle myös pitää järjestää semmonen 'katon koittelu' pulssia automaattisesti.

TP ja TM anturit kertoo lepotilassa varaajan ala ja keski osan lämpötilat ja taas käynnin aikana TP edellen antaa tietoa pohjalta mutta TM antaa latauslämpötilaa, eli noiden erotus ja litran pulsista saa energiamäärän talteen vesipuolelta.

 

sam123

Active member
Ei tuossa nyt pyörää voi keksiä uudestaan jos pelimerkit on jo hankittu. Hyvä ohjauslogiikka, ja ehdottomasti säädettävät pumput laajalla säätöalueella. Jos pumput eivät ole kierroslukuohjatut ja auringon "haistelu" fiksusti toteutettu niin joudutaan juuri kuvaamaasi iltapäiväongelmaan.

Jos alusta asti rakentaa niin kannattaahan tuohon lisätä kolmitieventtiili ja ensin ottaa pikkulämmöt talteen lämmityspiirin paluuseen sijoitetusta levarista. Tuo 500l menee alta aikayksikön kerrostumiltaan sekaisin, mutta lämmityspiirin paluuseen saa lämmöt talteen. Se järjestelmä nyt kuitenkin on siinä seuraavat 20 vuotta.
 

APuuVa

Member
sam123 sanoi:
Jos alusta asti rakentaa niin kannattaahan tuohon lisätä kolmitieventtiili ja ensin ottaa pikkulämmöt talteen lämmityspiirin paluuseen sijoitetusta levarista. Tuo 500l menee alta aikayksikön kerrostumiltaan sekaisin, mutta lämmityspiirin paluuseen saa lämmöt talteen. Se järjestelmä nyt kuitenkin on siinä seuraavat 20 vuotta.

Allekirjoitan tuon sekoittumisen. Onkohan muuten niin, että mitä isompi varaaja (tai ainakin iso halkaisija/korkeus), sitä helpompi kerrostumat on sekoittaa.
 

Puuha

Well-known member
virtauksista sekä virtausnopeudesta se on kiinni kuinka sekoittuu. mitä suuremmat virtaukset sitä isompi pönttö pitäisi olla jotta saadaan hillittyä sekoittuminen. toki tähän sekoittumiseen voidaan vaikuttaa monella muullakin seikalla joiden mekaniikkaan ei ole minulla riittävästi tietoa alkaakseni niitä puimaan.
 

rotzi

Well-known member
Muah muah...täällähän mun varaajan kerrostumat on pistetty ketjussa sekaisin, ennenkuin enempi sekotellaan niin voin kertoa että kerrostumat on hyvässä kuosissa siihen ei ole tarvetta puuttua  :D

Niin ja unohtui mainita aluksi että tavoite on maksimi energia saanto...ja hyvä ohjaukseen tässä juuri oli tarkoitus kerätä ajatuksia, mutta täytyy myöntää että ei siinä nyt niin hirveesti mahdollisuuksia ole, pelkästään virtausmäärän kanssa siinä on pelaileminen.
Lämmityspiirinpaluuta on tarjolla ihan tarpeeksi toisessa varaajassa (sitä tulee sieltä kun tilataan ;) ) joten mitään lisäleluja ei sen haalimiseen tarvita , varsinkaan ei sillä konstilla että sesonkiaikaan sitä lattioihin yrittäis varastoida ja sitten ILP:llä jäähdytystä lisäilemään, kyllä se lämpö pitää ohjattua varaajaan josta se sitten hallitusti jaellaan tarpeisiin...eli putkikytkentöjä ei tarvetta muutella.

Periaatteessa varaajakierron pumpun kierrosnopeus säädöllä sais ehkä hiukan tarkempia aamuja ja iltoja, mutta nämä perinteiset pumput lienee senverran toimintavarmempia että hiukan tarkemmalla säädöllä saatu hyöty hukkuu herkempin kalujen enempiin huoltokuluihin. Sinänsä vermeet tuohon on olemassa paitsi se pumppu (maksanee monta sataa€). Se on sitten toinen asia jos halavalla sopiva pumppu jostain ilmaantuu, mutta haku ei ole päällä. Tommosen ohjauslogiikka onkin sitten se helpoin nakki, senkun pitää dT:tä vakiona (ehkä jonkun lämpötilakäyrän säätämänä, vähän niinku mppt :) )
 

savonhumu

Member
Haetko tuolla ohjauksella ns tyhjäritoimintoo eli esim mullla on ohjaimessa säädettävissä kellonaikaväli ja miten usein asetetun aikavälin puitteissa pumppu pyörähtää ja kuinka kauan+millä teholla.. Eli voin säätää pumpun pyörähtään vaikka vartin välein 10sekunnin ajan kello 9.00-18.00 välille, jolloin ne lymyilevät saanot tulee kyllä esiin. Sitä en osaa sanoa että meneekö se saavutettu saanto sitten tuohon jaksokäyntiin vai ei  pitemmällä aikavavälillä. Lisäks kun tuota käyttää niin kellonaikoja pitää muistaa rukata kohdillen säännöllisesti kun vuoden mittaan tuppaa tuo aurinko nousemaan/laskemaan hiukan eriaikoihin ;D

Tuo on ihan kelpo parannus jos saat tuota haistelukäyntiä hiukan enempi lämpötilaan sidotuks ettei tarttis hukata turhaan lämpöjä katollepäin kelloon sidotulla systeemillä...
 

tengu

Member
savonhumu sanoi:
Haetko tuolla ohjauksella ns tyhjäritoimintoo eli esim mullla on ohjaimessa säädettävissä kellonaikaväli ja miten usein asetetun aikavälin puitteissa pumppu pyörähtää ja kuinka kauan+millä teholla.. Eli voin säätää pumpun pyörähtään vaikka vartin välein 10sekunnin ajan kello 9.00-18.00 välille, jolloin ne lymyilevät saanot tulee kyllä esiin.

Sama täällä. Omat putket on kaikki rivissä ja aamusta varsinkin aurinko alkaa lämmittämään alkupään putkia ja anturi on vasta viimeisessä ryhmässä. Jos ei ole tuo haistelu päällä niin siinä vaiheessa kun viimeinen ryhmä lämpeää ja anturi tuumaa että lämmöt riittää niin tulee melkoinen tehopiikki kun pumppu käynnistyy.  Mikä olisi hieno lisä niin kun olisi ohjaimen  sisäisessä muistissa auringon nousu- / laskuajat niin ei tarvisi useampaa kertaa vuodessa säätää noita "haistelun" aikoja.  Niin ja pumppu on normi Wilo ja ohjain säätää itsekseen mokomaa (olisiko 40% - 100% oma säätö nyt). Ohjauksesta, pumppu lähtee aina täysillä käymään ja parin sekunnin päästä pudottaa nopeuden haluamaansa.
 

sam123

Active member
savonhumu sanoi:
Haetko tuolla ohjauksella ns tyhjäritoimintoo eli esim mullla on ohjaimessa säädettävissä kellonaikaväli ja miten usein asetetun aikavälin puitteissa pumppu pyörähtää ja kuinka kauan+millä teholla.. Eli voin säätää pumpun pyörähtään vaikka vartin välein 10sekunnin ajan kello 9.00-18.00 välille, jolloin ne lymyilevät saanot tulee kyllä esiin.

Tuo on se alkeellinen versio "haistelusta". Kehittyneemmät versiot seuraa lämpötila-anturin antamaa lämpötilakehtystä.

If the controller detects an increase in collector temperature
by 2 K compared to the previously stored collector
temperature, the solar pump will be switched-on for about
30 seconds in order to detect the fluid temperature. After
this, the current collector temperature will be saved as a
new reference value. If the measured temperature (new
reference value) is exceeded by 2 K, the solar pump will
run for 30 seconds. If the switch-on difference between the
collector and the store is exceeded during the runtime of
the solar pump or the standstill of the system, the controller
will automatically switch to solar loading.
If the collector temperature deacreases by 2 K during standstill,
the switch-on value for the tube collector function will
be recalculated.
 

rotzi

Well-known member
Viimeistä vihdoin tuli jotain tehtyä ja tässä testailun tulos:
Start delta arvo 6C ja Stop delta 3C, punainen on pumppu katolla joka siis stop <3C ja pulssittaa 3-6C ja käy kokoajan >6C...magenta on katon ja tankin delta T asteina, pumppu punanen ja valkoset on raja-arvot.

Tekemiseen ja testaamiseen tarvii 2 anturia ja lasillinen kuumaa rommia ja toinen lasillinen kylmää kossua, eli vuorotellen kastellaan anturia ja suuta noihin aineisiin ja katotaan käyrästä kuinka reagoi... ;D
Tuo kun kukkuu niin samalla lailla sitten levarin ja tankin välinen pumppu...ja tietenkin uudet lasilliset demo-aineita, nehän jähtyy/lämpenee siinä välissä  :D


rooffi02.png
 
Ylös