Aurinkosähkö konseptin kääntäminen päälaelleen

jarppi

New member
Tässä on kaksi kappaletta 1. PERUSTELUT ja 2. TOTEUTUS. Jälkimmäinen on teknisempää tyyppiä, hyppää sinne suoraan, jos haluat välttää lätinät.

1. PERUSTELUT

Sähkönsiirtohinnat, verot ja muut tulevat 10-15 vuoden sisällä olemaan todella suuret, asian näkee jokainen joka piirtää sähkön kokonaishinnan vuosikuvaajaan käyrään jatkumon. Lopputulemana sähköverkosta on pakko irtautua, jos se on mahdollista. Vieläpä teknisillä DIY ratkaisuilla.

Jos mennään sähkönsiirtoyhtiöiden pelikirjan mukaan, on voittaja jo ennalta tiedossa vaikka kuinka asennetaan paneeleja heidän sääntöjen puitteissa. He voivat koska tahansa luopua vaiheiden välisestä kulutuksen ja tuoton netotuksesta. He voivat lobbauksen jälkeen, kasvattaa tuotannon verkkoon siirron kustannuksia hirmuisesti. He voivat kasvattaa perusmaksun taivaisiin. He voivat ottaa näitä huipputehokertoimia rajusti mukaan. Jos joku on erehtynyt kasvattamaan järjestelmäänsä lisä paneeleilla tai tehokkaammalla invertterillä, he näkevät sen satunnaisesta hetkellisestä tuotto huipusta ja voivat kieltäytyä yhteistoiminnasta ja vaatia sähkötarkastusta, jonka suorittaa heidän erikoiskoulutettu aurinkosähkömies, erikoisella tuntiveloituksella. Jos aurinkopaneeleille tulee vero jossain vaiheessa, niin ensimmäiseksi vaaditaan verottajan käyttöön siirtoyhtiön tiedot paneelijärjestelmistä. Teknisellä puolella Saksan VDE standardit vaaditaan ja aina kun keksitään uusi standardi, kuunnellaan Saksan invertterivalmistajia. Kiinan halpis invertterivalmistajat ovat VDE standardi muutoksen jälkeen, kujalla seuraavat 4 vuotta. Suomessa seurataan VDE:tä. Voin vakuuttaa, että seuraava VDE on jo varmasti putkessa, kunhan viimeinenkin saksalaisvalmistaja saa vehkeensä sen mukaiseksi. Aika reilua, kuluttajat maksavat. Keppihevosena on turvallisuus ja verkon stabiliteetti. Kuka uskaltaisi niitä vaarantaa ? Esperi don´t Care tappaa viikossa vanhuksia enemmän kuin sähkö 10 vuodessa. Hoitolaitoksissa kuolleille, ei tehdä ruumiinavausta, koska koska….. Sähköturvan kohdalla tehdään onnettomuustutkinta, sen johtopäätöksien vuoksi lisätään koulutusta ja vaatimuksia, sekä kustannuksia, koska koska…. Ne ovat täysin eri asioita, 5 euron mummu ja 2 miljoonan euron krapulainen asentaja, ei niitä voi verrata. Verkon stabiliteetin vaatimuksissa yhdenvertaisuus on myös koetuksella, sillä verkkovirran käyttäminen kulutuslaitteissa (esim. hitsaaminen) pitäisi kieltää kokonaan, jos aurinko inverttereiden määräyksiä noudatettaisiin harmonisista häiriöistä ja virran vaihteluista. Tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta, mutta katsokaa vaan mitä tapahtuu, kun aurinkosähkö alkaa oikeasti nakertamaan katteita.

Itselläni ei ole ainuttakaan toiminnassa olevaa aurinkopaneelia. Vain kesämökin edellisen omistajan ostamat noin 14 vuotta vanhat 2x80W paneelit, ajalta ennen kuin virheellisesti otin sinne sähköt. Paneeli asia koskee lähinnä omakotitaloani, koska mökin voi joskus myydä. Minulla ei ole akuuttia kiirettä toteutukseen. Mietin kuitenkin sellaista pelistrategiaa, jossa minä tietäisin ennalta voittajan.

2. TOTEUTUS

Ensimmäinen asia, yksikään laskuttava sertilappua heiluttava sähkömies ei astu talooni enää koskaan. Taustaksi ehkä kannattaa sanoa, että olen entisessä elämässä ollut 20v elektroniikkasuunnittelijana.  Järjestelmän tulee olla sellainen, että siitä on iloa pitkässä siirtymävaiheessa mahdolliseen verkosta luopumiseen. Eli käännetään asetelma verkkoyhtiön näkökulmasta päinvastaiseksi. Siis laittaa aurinkopaneelit ja siihen Island tyyppisen halpis kiinan invertterin. Kasaa tämän yksi vaihe invertterin vaiheen taakse peruskuormat ja soveltuvan määrän muita kuormia. Verkosta otetusta 3 vaihe sähköstä muodostaa tyristoreilla, triaceilla, GTO tyristoreilla tai IGBT transistoreilla Dc välijännitteen induktanssin kautta kondensaattoriin. Tästä kondensaattorin välijännitteestä saadaan toisella kiinan grid tie tyyppisellä invertterillä verkosta tukea omaan Island verkkoon. Asettelee jännitteet siten että Island pyrkii pitämään 240 Vac ja sitä tukeva yleisen verkon suunnasta tuleva grid tie invertteri alkaa tukemaan Island verkkoa kun Island verkon jännite putoaa välille 220Vac...210 Vac. Grid tie invertterin sisäinen logiikka on vastakkainen siihen nähden mitä minä tarvitsisin. Grid tie invertteri pyrkii antamaan maksimaalisen tehon verkon päälle ja minä haluaisin minimitehon verkon päälle, kunhan verkon jännite on riittä kulutuslaitteiden kannalta. Minusta grid tie invertterin sisäänmeno jännitettä voisi ohjata verkon jännite tiedolla. Parempi jos grid tie invertterissä ei olisi turhaa älykkyyttä sekoamassa.  Dc välijännitteen tasaisuus voi olla hankala tehdä siten ettei sitä syövä invertteri ota nokkiinsa. Tuossa grid tie invertterissä, tämän invertterin ohjaamisessa ja suuntaajasiltaan liittyvässä toteutuksessa on vielä paljon miettimistä. Minulla ei ole kuin löyhä konsepti.

Sain tuon ”upside down” verkonrakenne ajatuksen vasta tänä aamuna, kun tuskailin Carunan liittymisehtoja. Mietin silloin perustoteutuksen sudenkuoppia, sekä maksullisia asiantuntijoita jotka pitää maksaa hiljaiseksi että pääsee itse tekemään työt. Pitää ainakin tehdä perikunnalle tarkat ohjeet kuinka aurinkojärjestelmä puretaan ja sähköasennukset ennallistetaan, jos omakotitalo joskus aiotaan myydä. Peruslämmityksen hoidan puilla, mutta talvi on haastava. Kun ja jos irtautuminen verkosta tulee. Ykkös vaihtoehtona on yrittää sopia naapurin kanssa jos saisi jollain hinnalla mittaroidun jatkojohdon lainaan. Tai sitten täytyy ottaa käyttöön joku diesel generaattori ja akusto.  Polttokennot, stirlingit, puukaasut ovat liian hintavia toteuttaa. Myöskään tuulimyllyt eivät innosta, kun ovat niin hankalasti huollettavassa paikassa ja talvella tietenkin hajoavat.
 

kotte

Well-known member
Vastaavanlaista ajatusta olen itsekin useasti pohtinut (lähinnä niin, että osa laitteista olisi oman sähköverkon takana). Toteutuksen tekisin tällaisen radikaalitoteutuksen osalta hiukan toisin kuin itse ehdotit, eli haluaisin kokonaan eroon noista grid tie -inverttereistä, joita voi olla vaikea saada toimimaan luotettavasti saarekkeen osana.

Halpis-kiinan-inverttereiden sijaan voisi varmaan hyödyntää standardinmukaista 3~ sähkömoottorin invertteridrivea ja sen DC-jarrubussia. Lähtöön tarvitaan toki tehokkaimmat laitteelle speksatut filtterit kytkentäpiikkien minimoimiseksi (koska kuorma on paljolti resistiivistä). Kytkisin siis talon normaalin verkon tuollaisen driven 3~-lähtöön ja lukitsisin taajuuden 50Hz:lle (ja kytkisin kaikki muut säädöt pois päältä vehkeestä). Sen jälkeen syöttäisin mahdollisilta paneeleilta tuodun tehon tuohon DC-bussille rinnan. Korkeintaan tarvitaan jonkinlainen DC-DC-jännitteenmuunnin (jollaisen kätevä elektroniikka-ammattilainen melko helposti suunnittelee ja toteuttaa tarvittaessa itsekin, vaikkakin kaupan hyllyltäkin löytyy vaikka mitä). Verkosta saisi tarvittaessa lisätehoa suoraan driven syöttöpuolen kautta (tai sitten voi lisätä oman tasasuuntaajan DC-bussin rinnalle). DC-bussin rinnalle voisi kytkeä hiukan tai enemmänkin lisää kondensaattoreita (invertteridrivessahan on jo sisäänrakennettuna kondensaattori tuon DC-bussin rinnalla). DC-bussin jännite on pienillä driveilla luokkaa 300V. Suurempien (usean kilowatin) drive'ien kohdalla voi tulla ongelmaa siitä, että laite on suunniteltu toimimaan symmetrisesti 3~ pääjännitteellä, eli epäsymmetriselle kuormitukselle ei ole tukea. Pienemmät invertterit sen sijaan sietävät mainiosti myös epäsymmetristä kuormitusta.

Kyseisen kaltainen kytkentähän on invertteridriveille ihan suunniteltu ja tavanomainen. Sellaista käytetään rutiininomaisesti teollisuuden kuljettimissa, joissa tarvitaan jarrutusta. Yksinkertaisessa tapauksessa DC-bussiin kytketään jarruvastus, jos tarvitaan pitkään jarrutusta eikä kondensaattorin varauskyky riitä. Voidaan myös kytkeä toinen drive syöttämään jarrutusnergia takaisin verkkoon (grid-tie-invertterin tyyliin) esim. hissin koneistosta (mutta tässähän sitten samalla mennään niiden vahvasti normioitujen järjestelmien luokkaan).
 

jolla

Member
^
ajatus on hullu, mutta nekin joskus kantaa...tarkoitan tätä omaa ajatustani
jospa luovuttaisi myös 3~virrasta, vaatii jo jotain yritystoimintaa pääsääntöisesti kun sitä tarvitaan, täälläkin jäljellä ainoastaan painepesuri

pistetään ne 3 karvaa nippuun niin neliötkin riittää eikä vaadi uutta kaapelointia

siis sellaiseen omakotitalosaarekkeeseen
 

denzil dexter

Well-known member
Periaatteellisella tasolla ongelma päästöttömän sähkön ja lämmön jatkuvaksi tuottamiseksi talvella on ratkaistu. Laitteen nimi on Honda Ecowill (jota varotaan visusti tuomasta Suomeen). Se tekee biokaasusta automaattisesti lämpöä ja sähköä tarvittavassa suhteessa ja suhteellisen pienellä melulla.
Tuollaisen lisäksi ei tarvitsisi kuin minimaalisen varaston huippukuorma- tai lähes nollakuormatilanteita varten.
Auringollahan saattaisi pystyä sinnittelemään, marras-tammikuuta lukuunottamatta.
Eräs kehityssuunta voisi olla sekin, että pudottaa vain sähkönkulutuksen aivan minimiin. Eli ei tee sähköllä mitään muuta kuin polttaa ledejä, käyttää elektroniikkaa ja viihdelaitteita ja joitain hyvin pieniä moottoreita (kv-pumppu tms). Silloin sähkön voisi tehdä normaalin lämmityksen sivutuotteena esim peltierillä. Tuokin vaatii kyllä investointeja sähköhellan korvaamiseksi, pesukoneiden muuttamiseksi ottamaan suoraan lämmin vesi ja muutamia muita virityksiä.
 

jolla

Member
denzil dexter sanoi:
Periaatteellisella tasolla ongelma päästöttömän sähkön ja lämmön jatkuvaksi tuottamiseksi talvella on ratkaistu. Laitteen nimi on Honda Ecowill (jota varotaan visusti tuomasta Suomeen). Se tekee biokaasusta automaattisesti lämpöä ja sähköä tarvittavassa suhteessa ja suhteellisen pienellä melulla.
Tuollaisen lisäksi ei tarvitsisi kuin minimaalisen varaston huippukuorma- tai lähes nollakuormatilanteita varten.
Auringollahan saattaisi pystyä sinnittelemään, marras-tammikuuta lukuunottamatta.
Eräs kehityssuunta voisi olla sekin, että pudottaa vain sähkönkulutuksen aivan minimiin. Eli ei tee sähköllä mitään muuta kuin polttaa ledejä, käyttää elektroniikkaa ja viihdelaitteita ja joitain hyvin pieniä moottoreita (kv-pumppu tms). Silloin sähkön voisi tehdä normaalin lämmityksen sivutuotteena esim peltierillä. Tuokin vaatii kyllä investointeja sähköhellan korvaamiseksi, pesukoneiden muuttamiseksi ottamaan suoraan lämmin vesi ja muutamia muita virityksiä.

ollaan kyllä meidän taloudessa sitten roimasti akaa edellä, lämpö biokaasulla ja auringolla ja
kyllä pesukoneet, astian sekä pyykin ovat meillä ottaneet kuuman veden jo -80 luvulta lähtien....sähköhellaa käytetään auringolla ja korvataan välillä paljonkin lämpökeskuksen puukäyttöisellä ylijäämäenergialla
viimevuoden ostosähkö 1800kWh
 

kotte

Well-known member
jolla sanoi:
pistetään ne 3 karvaa nippuun niin neliötkin riittää eikä vaadi uutta kaapelointia
Ei ne riitä: epäsymmetrisessä 3~-järjestelmässä tarvitaan kolme johtoa ja 0-johto, jotka ovat samanpaksuisia (unohdetaan aluksi maajohto viidentenä). Jos aiot saada saman tehon 1-vaiheisena, tarvitaan 6 johtoa, eli kolme johtoa nollajohdoille tai yksi paksuudeltaan kolminkertainen. Yksivaiheisille ryhmille tämä ei merkitse mitään, mutta kylläkin sähköhellalle ja sähkökiukaan kaltaisille 3~-vehkeille.

Maajohdon tarve ei tuosta häviäisi mihinkään hajavirtojen välttämisen osalta. Kolmivaihevirtaa käyttävien laitteiden osalta maajohdon pitäisi jopa olla kolme kertaa 3-vaihekytkennän paksuinen, jos samaa suojaustasoa tavoitellaan.
 

jolla

Member
kotte sanoi:
jolla sanoi:
pistetään ne 3 karvaa nippuun niin neliötkin riittää eikä vaadi uutta kaapelointia
Ei ne riitä: epäsymmetrisessä 3~-järjestelmässä tarvitaan kolme johtoa ja 0-johto, jotka ovat samanpaksuisia (unohdetaan aluksi maajohto viidentenä). Jos aiot saada saman tehon 1-vaiheisena, tarvitaan 6 johtoa, eli kolme johtoa nollajohdoille tai yksi paksuudeltaan kolminkertainen. Yksivaiheisille ryhmille tämä ei merkitse mitään, mutta kylläkin sähköhellalle ja sähkökiukaan kaltaisille 3~-vehkeille.

Maajohdon tarve ei tuosta häviäisi mihinkään hajavirtojen välttämisen osalta. Kolmivaihevirtaa käyttävien laitteiden osalta maajohdon pitäisi jopa olla kolme kertaa 3-vaihekytkennän paksuinen, jos samaa suojaustasoa tavoitellaan.

oikeassa olet, mutta selvennän, kuinka käytännössä ajattelin asian ihan oma talous käytännön esimerkkinä, ei tämä muista talouksista käsittääkseni poikkea
meillä on, liityen tuohon 3 vaiheeseen, sähköhehella/uuni ja sähkökiuas, jotka kaikki on kytketty 240v ja muut normi (valaistus, pistorasiat)
miksi tämä vaatisi lisämaata? kun ei nytkään
natiivissa kolmivaihekäytössä, missä laitteet on ~400v on tietysti juuri niinkuin kirjoitit, että saadaan sama teho käyttöpisteessä

oleva kytkentäkin vaikuttaa, TN-S vai TN-C vai sekaisin

onko muuten ylesäkään kotisaunankiukaita kolmivaiheisena, monet ovat kytketty niin että kun lämpötila nousee, ensimmäissä kynnyksessä tippuu 1/3 ja seuraavassa 2/3 jne, jokin taasen on/off
 

jarppi

New member
Yksi villisti pyörivä vaihe ei toimi missään kolmivaihelaitteissa. Moottorit ovat ihan sekaisin. Kolmiokytkentäiset laitteet sanovat poks, jos taajuus sattuu melko samaksi ja vierekkäisten vaiheiden vaihekulmat vastakkaisiksi, käy niin että näiden välinen kuorma kokee melko kovaa ylijännitettä. Tähtikytkentäisiin laitteisiin pitää tuoda ainakin lisäjohdin nollalle ja ehkä suojamaahan. Suojamaasta lisää myöhemmin.

Liedet ja ainakin Harvian sähkökiukaat ovat tähtikytkentäisiä, siis ainakin omani en tiedä löytyykö poikkeuksia joukosta.

Tähtikytkentäisessä laitteessa, kun kaikki kolme vaihetta pyörivät täysin satunnaisesti tai jopa samassa vaiheessa tarvitaan, kaksi lisäjohtoa nollalle ja ehkä myös suojamaalle. Nämä samat neljä johtoa tarvitaan yksivaiheiseen kytkentään, joka tähtikytkennässä on itse asiassa sama kuin jos kaikki kolme vaihetta olisivat samassa vaiheessa. 1-vaihe kytkentä 3-vaihe laitteissa tarkoittaa sitä että kulutuslaitteen L1, L2, ja L3 tulot kytketään toisiinsa ja sähkö tuodaan näiden ja N:n väliin, tehot pysyvät ennallaan tähtikytkennässä.  Suojamaasta voidaan säästää jos on tarvis johtoja säästää, kun jättää sen kulutuslaitteen napojen yhteen kytkennän tekemättä kulutuslaitteen päässä ja jokainen tuleva vaihe on sulaketaululla oman sulakkeen takana, niin vikatilanteessa sieltä ei yhden vian tapauksessa tule kuin yhden vaiheen sähköt runkoon ja siitä suojamaahan. Lisäksi jos on vielä vikavirtasuoja niin se katkaisee kulutuslaitteen sähköt 0,3 sekuntin sisällä virran karkailusta ja tuollainen 2,5mm2 johdin kestää noin 800 A 200ms ja 500 A 500ms, kun se on ollut ”vilpoisena” eli virrattomana ennen oikosulkua. Toisaalta pinta-asennus johdot tulevat minimissään kolminapaisina. Vanhaan putkeen asennus vaatisi koko uuden johdin nipun vetämistä putkessa vanhan johtonipun avulla ja siinä voi käydä köpsösti. Saattaa nippu jumahtaa puoleen matkaan. Toisaalta jos tekee valmiiksi hyvälaatuiset liitokset vanhoihin johtimiin ja laittaa uudet lisäjohtimet ratsastamaan mukaan niin akuutti katastrofi on vältettävissä vaikka johto jäisikin puoleen matkaan.

Tähtikytkennässä ei auta muuta kuin kytkeä L1 ja L2 yhteen ja laittaa sähkö välille yhdistetyt L1-2 ja L3. Teho putoaa 22%:iin alkuperäisestä.

Sähkökiukaalla ei ole merkitystä, kun vieressä on puukiuas ja sähkökiuasta on käytetty vain ehkä kerran kaksi vuodessa, kun en ole jaksanut tehdä tulia. Ainuttakaan 3 vaihe moottoria minulla ei ole ja kuumavesi boileri on mutta sen merkitys on loppupeleissä aika pieni, kun saan tehtyä puu systeemistä lämmöt käyttöveteen. Mutta liesi on oikea peto. Katsoin oman Gorenje lieden ohjekirjaa ja olivat saaneet nimelliseksi tehoksi rapeat 9kW. Keittolevyt  5,9kW,  uuni 1,85kW, grillivastus 1,85kw, joku pyöreä vastuselementti 2kW (en ymmärrä mikä sen funktio on), päälle vielä lamppu ja tuuletin. On se vaan silleen että pinkeäksi menee. Eli liesi on ainoa laite joka kaipaa lisäjohtoja. Siis juurikin ne 2 tai 4 lisäjohtoa tarvitsee ja sitä ei kannata kytkeä yksivaiheiseksi laitteen navoista vaan taulun päästä jos kytkee niin on turvallisempi.

Loppujen lopuksi aika pienet ovat talon vaatimat johdotusmuutokset. Kun liesi tuosta vanhenee voisi ajatella kaappiin sijoitettavaa sähköuunia ja kaasulla toimivia keittolevyjä.

Eilen oli kiirus päivä ja niin tämäkin tulee olemaan, en oikein ehtinyt tutustua Hondan laitteeseen ja Abb:n vehkeisiin. Ainakin ensisilmäyksellä vaikutti hyvältä.


 

jarppi

New member
Jos kiukaan käyttö ja asennusohjeessa on kerrottu että yksivaihekytkennessä metalli lipukoilla kytketään yhteen  L1,L2 ja L3 jos halutaan laite yksivaiheiseksi on laite varmasti tähtikytkentäinen. Minun Harvian manuskassa näytettiin ihan kytkentäkaavio ja siinä kukin vaihe oli muistaakseni termarin takana, olisiko niin että termari toimisi kolmivaiheisesti tai sitten jokaisella vastuksella on oma sisäinen bimetalli ylikuumenimissuoja. Ylikuumenemisuoja palutuu jäähdyttyään esim. Kun löylyä heitetään. Epäilen jälkimmäistä, kun mielestäni termari ohjasi vain kosketinnippua ilman mitään ihmeellisyyttä.

Kolmivaihevirta ja varsinkin symmetrinen sellainen on silleen erikoistapaus, että se nolla johdin on usein täysin tai lähes virraton, kunn jännite palailee generaattorin suuntaan muiden vaiheiden kautta. 
 

kotte

Well-known member
jolla sanoi:
meillä on, liityen tuohon 3 vaiheeseen, sähköhehella/uuni ja sähkökiuas, jotka kaikki on kytketty 240v ja muut normi (valaistus, pistorasiat)
miksi tämä vaatisi lisämaata? kun ei nytkään
natiivissa kolmivaihekäytössä, missä laitteet on ~400v on tietysti juuri niinkuin kirjoitit, että saadaan sama teho käyttöpisteessä
Jarppi tuossa selittikin asioita edellä, mutta vielä tarkennus tähän kohtaan: kolmivaihejärjestelmähän toimii niin, että vaihevirrat kumoavat toistensa nollajohdon kautta kulkevaa paluuvirtaa enemmän tai vähemmän (symmetrisessä käytössä täysin riippumatta onko kytkentä 230V tähden sakaran ja nollan välillä vai 400V tähden sakaroiden välillä). Tästä syystä vaihejohtimien kanssa samanvahvuinen 0-johto riittää eikä edes oikosulkutapauksessa maajohdon kautta voi kulkea suurempaa virtaa, mitä minkään vaihejohtimen kautta kulkee.

Toista on esimerkiksi lieden kohdalla, joka kytketään yhteen vaiheeseen, mutta niin, että taulusta sähkö menee kolmen johdon ja kolmen rinnakkaisen johdonsuojakytkimen kautta. Virrat summautuvat 0-johtoon, eli jos liedellä on 3x16A liityntä, pitää 0-johdon kestää 48A. Sama on tilanne suojajohtimen osalta, eli eihän 16A:n suojajohdin kestä oikosulkuvirtaa, jos sulakkeiden lävitse kulkeva normivirtakin voi olla 48A.

Parempi olisi kytkeä normaalit sähköhellat 1-vaihesyöttöön 9-napaisella 2,5mm2 kaapelilla, niin ei ylitetä norminmukaista virtaa missään johtimessa. On toinen juttu, onko hellan sisäinen johdotus sellainen, että tämä on sallittua tai edes turvallista (eli 0-johdoille ja maalle on laitteen sisällä riittävän paksut johdot).


 

jarppi

New member
Jollan vuotuiset osto sähkön kulutuslukemat ovat todella erinomaisella tasolla. Hänellä alkavat hyvin pian ehkä jo viiden vuoden kuluttua taloudelliset kustanukset puoltamaan sähköverkon hylkäämistä. Kustannusten kippauspiste ei ole ajallisesti kovin terävä. Viimeiset osto kilowatit ja talvisen oma tuotannon ensimmäiset kilowatit ovat ne kalleimmat.  Kannattaa kuitenkin jo nyt miettiä asiaa myös verkosta irtautumisen kannalta, varsinkin jos jatko kehittää omaa järjestelmää. Oman energian myynnin varaan ei voi laskea, kun muut pelurit voivat päätöksillään tehdä siitä kannattamatonta.

Kertahyppäykset ovat vaikeita, kun omaa talvituotannon pitäisi kuitenkin olla heti alussa niin, että siitä on otettavissa 3...6 kW.n teho ainakin hetkellisesti, että saisi työkalut, uunit ja vehkeet pyörimään halutessaan. Psykologisesti kertaalleen maksetusta liittymästä luopuminen on vielä vaikeampaa. Kaupankäynnissä ihmiset jotka ovat maksaneet käsirahan. Ostavat tuotteen josta käsiraha on maksettu, vaikka saisivatkin yllättäen 10 käsirahaa halvemmalla lähes saman tuotteen toiselta kauppiaalta. Itsellä on vielä pitkä ja kivinen tie Jollan tasolle tuotannossa ja kulutuksessa.

Asiasta kolmanteen. Lapsuudessa meillä oli kaupunkikaasu uuni ja myöhemmin yhdessä vuokrakämpässäni oli myös sellainen. Oma muistikuvani on että kaasu uuni poltti kaiken mitä sinne laittoi, eli normaali leipominen ja hidas kypsentäminen oli melko mahdotonta. Ovatko kaasu uunit nykyisin parempia ? Tosin äiti oli aika tumppu kokki ja itseäni ruuan valmistus ei nuorena juuri kiinnostanut. Eli vika saattoi olla myös tekijöissä.
En ymmärrä sähköliesien uunien osalta näitä energiatarra hössötyksiä. Ovat kaikki huonoja harakan pesiä, kun tarvitsevat 2 kW. Jos niihin laitettaisiin järkevät eristeet, luovuttaisiin lasiluukustaja ja kondensoitaisiin ruuasta tulevat höyryt erilliseen astiaan, pitäisi uuneilla pystyä paistamaan ihan siinä 100...300W teholuokassa.
 

denzil dexter

Well-known member
Nykyiset kaasu-uunit toimivat hyvin. Minä, kuten muutkin suuret kulinaristit, luokittelemme ne jopa sähköuuneja paremmiksi... Ulkomailla asuessa niitä olen joutunut käyttämään sähkölaitteiden sijasta enkä muista, että ikinä olisi mitään ongelmaa ollut.
Jos jostain syystä (bio)kaasua on käytössä, sillä voisi kannattaa joissain tapauksissa toteuttaa myös käyttöveden lämmitys siten, että kierukan läpi virtaavaa vettä lämmitetään vain tarpeen mukaan. Energiankulutus on aivan minimaalinen verrattuna tilanteeseen, että lämmittää satojen tai tuhansien litrojen järjestelmän + putket + pannut + savupiiput + pannuhuoneet yhtä suihkukäyntiä varten.
 

Puuha

Well-known member
jarppi sanoi:
En ymmärrä sähköliesien uunien osalta näitä energiatarra hössötyksiä. Ovat kaikki huonoja harakan pesiä, kun tarvitsevat 2 kW. Jos niihin laitettaisiin järkevät eristeet, luovuttaisiin lasiluukustaja ja kondensoitaisiin ruuasta tulevat höyryt erilliseen astiaan, pitäisi uuneilla pystyä paistamaan ihan siinä 100...300W teholuokassa.
Eihän paistaminen juuri energiaa vie vaan tehoja tarvitaan uunin nopeaan lämmittämiseen. Ne on kaksi eri asiaa.

Haudutuspata on hyvä jos haluaa pihistellä.
 

denzil dexter

Well-known member
Sähköuunit olivat teknisesti aika hyviä silloin, kun dynamosähkö oli kortilla (joskus 1900-luvun alussa). Ne olivat lähes termospullon veroisia, hyvin eristettyjä kammioita, joiden sisällä ohut vastuslanka lämmitti suoraan ilmaa. Kallista sähköä ei siis mennyt juuri muuhun kuin eväiden lämmittämiseen.

Sinänsä sähkön käyttäminen lämmön tekemiseen on aika turhaa tuhlausta varsinkin lämmityskauden aikana, jolloin kuumaa saa tulipesästä enemmän kuin riittävästi. Sitähän voi automaattisesti kaksoismetallijousien avulla säätämällä ottaa tulisijasta tai piipusta. Toinen vaihtoehto on lämmittää joku sopivassa lämpötilassa sulava suolasäiliö sulaksi, ja nostaa sitten tuo säiliö tulipesästä uunin sisälle. Lämpötila uunissa säilyy suolan sulamis/jäätymispisteessä hyvin monta tuntia.
 

kotte

Well-known member
Vähimmällä energiankulutuksella saa ruuan kuumaksi mikroaaltokuumennuksella, joka lämmittää suoraan ruoan pintakerrokset. Lopputulos ei tietenkään ole samanlainen kuin uunissa, mutta isolla kvartsihehkulampulla lisäksi säteilyttämällä pääsee vähintään puolitiehen, kun mukauttaa valmistusreseptit käytettäville laitteille.

Laitoskeittiön kokoluokka ja prosessi alkaa sitten olla hiukan toinen tapaus, sillä uunin jälkilämpö ja parempi eristys pystytään käyttämään paremmin hyödyksi.

Suomen oloissa perinteisen ruoanvalmistuksen hukkalämpö kannattaisi ottaa talteen talvella rakennuksen lämmitykseen. Asuntojen nykyiset ilmanvaihtojärjestelyt ovat järjestään sellaisia, että ruoanvalmistuksen hukkalämpö pääasiassa dumpataan harakoille.
 

jarppi

New member
Termarimallinen uuni vois olla kähvelä ja hienoa että kaasu uuni on myös ihan pätevä laite. Tuo ruuan rasvaisten vesihöyrykäryjen dumppaus huoneilmaan on älytöntä. Yksi uuni puhalsi suoraan eteen ja lopputuloksena tuhosi sivulla olleet keittiön laatikostot. Nykyinen päästää ne ylös josta saadaan ne imuroitua liesituulettimella pihalle, sähköä ja lämpöä kuluu ihan mallikkaasti. Minusta tuo kondenssiastia olisivat oikeampi lähestymiskulma.

Pitää kuitenkin saada talvella huipputehot alas, tuskin naapurilta kehtaa pyytää yli 10 A.n mittaroitua kumikaapeli liitäntää.
Biokaasuun ei meiltä riitä alkuaineita, kun kotiväki on viimevuosina supistunut kahteen henkeen. Kaupunki vie vielä tulosteetkin klosetista. Kerran olen oksia tuonut mökiltä peräkärryllisen, kun vaimo tartti haketta puskien alle. Itse sain poltettavaa, ylijäämä hakkeesta. Vaiva suhteessa hyötyyn oli liian  suuri, ainakin nykyisellä kalustolla. Hake ei vissiin kovin helposti biokaasuksi hajoa. Taitaa kaasut karata samalla nopeudella, kun uutta kaasua ehtii syntyä.
 

kotte

Well-known member
jarppi sanoi:
Tuo ruuan rasvaisten vesihöyrykäryjen dumppaus huoneilmaan on älytöntä. Yksi uuni puhalsi suoraan eteen ja lopputuloksena tuhosi sivulla olleet keittiön laatikostot. Nykyinen päästää ne ylös josta saadaan ne imuroitua liesituulettimella pihalle, sähköä ja lämpöä kuluu ihan mallikkaasti. Minusta tuo kondenssiastia olisivat oikeampi lähestymiskulma.
Käryn "sisädumppauksesta" olen samaa mieltä ja viittasinkin siihen, että ulos raakana dumpattavalla lämmöllä voisi aivan hyvin lämmittää tilalle ulkoa tuotavaa korvausilmaa suurimman osan vuodesta (kuten ammattikeittiöissä tehdään). Kesällähän ylimääräisestä lämmöstä on päästävä usein eroon. Kondenssin hyödyksi kerääminen sisätilan lämmitykseen tulisi hoidetuksi osana samaa prosessia.
 

Pähkäilijä

Active member
Aikaa ennen sähköä hoitui ruuanvalmistus hellan ja leivinuunin yhdistelmällä, sillai se hoituu helpoiten nykyisinkin. Lämmityskauden ulkopuolella on toki hyvä jos on kesäkeittiö missä voi tehdä ruuat, etenkin marjojen keittämistä jos harrastaa niin silloin lämpöä pukkaa yleensä ihan liikaa sisätiloissa.
 

jolla

Member
Pähkäilijä sanoi:
Aikaa ennen sähköä hoitui ruuanvalmistus hellan ja leivinuunin yhdistelmällä, sillai se hoituu helpoiten nykyisinkin. Lämmityskauden ulkopuolella on toki hyvä jos on kesäkeittiö missä voi tehdä ruuat, etenkin marjojen keittämistä jos harrastaa niin silloin lämpöä pukkaa yleensä ihan liikaa sisätiloissa.

viime kesänä mehustettiin sähköllä kaikki marjat, kun sitä oli ilmaiseksi paneleista saatavilla, pwm ohjauksella sähköllä melkein yhtä portaattomasti kuin kaasulla, mutta huomattavasti helpommin kuin puilla
terassilla ei toimenpiteestä aiheutun lämpöhäiriöitäkään
 

Pähkäilijä

Active member
jolla sanoi:
viime kesänä mehustettiin sähköllä kaikki marjat, kun sitä oli ilmaiseksi paneleista saatavilla, pwm ohjauksella sähköllä melkein yhtä portaattomasti kuin kaasulla, mutta huomattavasti helpommin kuin puilla
terassilla ei toimenpiteestä aiheutun lämpöhäiriöitäkään

paneelien aikakaudella toi on harvinaisen totta. Auringonpaisteesta ei ollut puutetta.
 
Ylös