Metsätalous nykyisellään on maanpetos

Puuha

Well-known member
Nykyään kun on tapana hakkuutähteet viedä metsästä pois aina kantoja myöten, niin eikös tämä ole maaperän köyhdyttämistä? Itse runko ei sisällä paljoakaan ravinteita mutta sen sijaan nuo hakkuutähteet havuineen, lehtineen sekä varsinkin juuristot ovat varsin ravinepitoisia. Poistamalla ne pois maasta taidetaan tehdä pienoinen virhe. On jopa niin että näin tapahtuu varsinainen maanpetos, sillä metsästä kun ottaa pitäisi sinne antaa saman verran takaisin jos mielii kiertokulun jatkuvan.

Tuhka on sinällään hyvää toimien kuin kalkki mutta on tehokkaampaa jolloin pienempi määrä riittää. Tosin on ollut jonkinlaista näkemystä ettei tuhkasta ole hyötyä kuin varpukasveille ja jos annostus on suurta se voi jopa tuhota varpukasvuston minkä jälkeen heinät pääsevät "niskanpäälle". Jos nuo hakkuutähteet viedään pois on tilalle tuotava pitkälle aikavälille toistaen typpeä tilalle saman verran mitä tähteet sisälsivät. Tosin määrällisesti enemmän sillä hakkuutähteistä tuo typpi imeytyy hitaasti kun taas lannoituksen avulla saadaan vain piikkejä typpitasapainoon jolloin hyöty jää pienemmäksi ellei toisteta tarpeeksi pieninä annoksina tarpeeksi usein.

Oikeastaan ainoa joka hyötyy näin ollen tästä hakkuutähteiden keräämisestä on valtio alv-verojen kautta kun ylimääräistä keinolannotusta joudutaan suorittamaan. Kun hakkuutähteet kerätään eikä omistaja saa niistä juuri minkäänlaista korvausta, joskus jopa jää maksun puolelle ei ole mitään järkeä näitä edes kerätyttää pois metsämaata köyhdyttäen.

Olisikin hienoa jos tilanne muuttuisi tästä maanpetos tyylistä jossa maasta otetaan enemmän kuin mitä metsälle annetaan. Puut ja hakkuutähteet on kerätty, laikutetaan istuttaen uudet kitukasvuiset puut ja myydään palsta hyvään hintaan kun on maa raiskattu ja kermat kuorittu päältä. Näistä metsätilkuista vielä sitten ihmiset maksvat huutokauppa perjaatteella suurempaa hintaa kuin mitä myyjä on pyytänyt kilpaillessaan palstan saannista itselle. Menee yksi 50 vuotta ennen kuin palstalta saa mitään rahallisesti arvokasta puustoa ulos. Palstasta maksettavat hinnat on aivan kuin mitä sen arvo on hyvin hoidettuna 50-80 vuoden päästä kun katsotaan puuston arvoa. Todellisuudessa hinnat pitäisi olla yksi kolmasosa siitä mitä tällaisista raiskatuista palstoista maksetaan.

Eikö olisi järkevämpää vain kasvattaa metsää jatkuvalla perjaatteella jolloin puustoa voidaan muutaman vuoden välein kaataa vanhemmasta päästä metsän uudistuessa sitä mukaan. Tosin tällainen menetelmän aikaansaaminen kestää kymmeniä vuosia työtä ennen kuin se kantaa oikeasti hedelmää. Siksi siihen ei varmasti myöskään kovin moni ole lähtenyt mukaan sillä halutaan nopeita tuloksia ja mieluusti viivan alle mahdollisimman suuret numerot. Ei malteta ikään kuin odottaa ja sitten sahataan vain sitä omaa oksaa millä istutaan. Vai voidaanko tässä nyt syyttää sitten metsänhoitoyhdistystä ja heidän tapaansa ohjeistaa toimimaan ei kestävällä pohjalla?

Miksi tähän kategoriaan? Puu on aika hyvä energiavarasto.
 

jolla

Member
kantoja ei enää nykyisin juurikaan revitä
metsän kasvatus periaatteella että suurimmat vanhat puut kaadetaan on kyllä käytännössä hieman hankalaa kun ei siellä umpimetsässä varjossa pienet puut kasva ollenkaan, elikkä mistä niitä suuria sitten lisää tulee

metsän lannoitus on suurin rikos, ei mitään järkeä. seuraavaksi ojitus, huh

esim 1986 sain kannolle tukkipuulle täsmälleen saman hinnan kuin nyt, ei mitään järkeä koko metsätouhussa, ostovoima kadonnut kokonaan
 

Puuha

Well-known member
Kyllä nuo repivät kannot vieläkin hyvinkin tarkkaan.

Siinä ne uudet puut saa tilaa ja valoa kun isommat lähtevät edestä. Toimii yllättävän hyvin mutta on vaatinut pitkäjänteistä työtä päästä siihen. Metsä uudistaa itse itsensä eikä istutuksia tarvitse tehdä. N. 10 vuoden välein käyvät keräämässä "sadon" ja taas 10 vuoden päästä uudelleen.

Ojituksesta on monesti apua kosteilla paikoilla. Veden pinta pitäisi saada laskemaan 30-50cm pinnalta jotta puut viihtyvät. Ojitus näkyi jo 3 vuodessa ukon palstalla. Vaivaiskoivikon tilalle on alkanut nousemaan männyn ja kuusen taimia kovaa vauhtia vaikkei sinne mitään olla istutettu. Myös koivut ovat ottaneet kasvua ja kohta alkaa olemaan aika käydä raivurilla lävitse.

Eihän puusta ole maksettu pitkään aikaan kovin hyvää hintaa kun Venäjältä saa halvalla. Onneksi voi harrastaa.
 

Aurinkoinen

Active member
Kyllähän se vahvasti maanpetokselta tuntuu. Avasin juuri metsänhoitoyhdistykseltä tulleen rätingin myymistäni puista. Puita oli listattu yhteentoista eri kategoriaan, mäntytukkiakin viiteen eri osastoon. Valtiolle oli peritty ennakonpidätystä 117,26 € ja minun tiliäni oli lihotettu 499,88 €. Tietenkin arvasitte, että puukauppa ei ollut aivan valtakunnan suurimpia, 74.50 m3 oli myytyjen puiden määrä. Keskimäärin siis sain kiintokuutiometriltä 6.71 €, verot huomioituna 8.28 €/m3.
Tuntuu, etten aivan heti ole uutta puutavarakauppaa tekemässä.
 

Pähkäilijä

Active member
Täälläkin on kantojen nosto loppunut muutamaa juurikääpä/ tervaroso torjuntakokeilua lukuunottamatta eikä risujakaan hakata korjattavaksi kuin suht koht selkeissä kuusikkojen avohakkuissa. Hakkuutähteet jos korjataan niin niitä pidetään vuosi ensin aukolla jolloin neulaset karisevat. Neulasissa on typpeä niin paljon että siitä on omat ongelmat poltossakin. Myydä ei ole pakko eikä ostaa, ja kellä ei ole rahaa ostaa niin enitenhän se heitä harmittaa. Mikäli kuvio kierrätetään koivulla (ellei ole hirviongelmia) niin ensimmäinen tiil saadaan 15 vuoden jälkeen ja aukkokypsäksi Etelä-Suomessa saadaan metsä 30 vuodessa. Hyvin hoidetuissa kuusikoissakin päästään tekemään ensiharvennusta +20 vuoden ikäiseen puustoon ja poistettavan puuston keskikoko on lähemmäs 100 litraista eikä kuusikonkaan kiertoaika ole yli puolta vuosisataa Etelä-Suomessa (Saksassa ja Engannissa alle 40 vuotta, Australiassa 30 vuotta). Etelä-Ruotsi ei loppujen lopuksi kasvukaudeltaan paljoa poikkea meistä mutta ero on silti huikea

http://www.skogen.se/nyheter/1630-kubikmeter-per-hektar

Toisaalta nyt ollaan siirtymässä enenevissä määrin SFC sertifioituihin hakkuisiin ja niissä tulee jonkun verran muutoksia verrattuna nykyiseen PEFC käytäntöön.
 

Pähkäilijä

Active member
Aurinkoinen sanoi:
Kyllähän se vahvasti maanpetokselta tuntuu. Avasin juuri metsänhoitoyhdistykseltä tulleen rätingin myymistäni puista.

enäähän ei erikseen rangaista vaikka MHY:hyn ei kuulukaan kun pakkojäsenyydestä on päästy eroon. Siinä on yksi ylimääräinen välikäsi jota toiset tahtoo elättää ja toiset ei, tuokin on jokaiselle vapaaehtoista maksaako heille vai kilpailuttaako itse. Mitä sitten kilpailu on jos MHY-MTK-Metsäliitto (+kepu) on samat henkilöt hoitamassa asioita? Näitä "viiden viran vihtoreita" taitaa löytyä edelleen...
 

jolla

Member
tarkoitan ojituksella sitä luonnon omaa veden kierron keinoteloista nopeuttamista minkä mukana myös huuhtoutuu ravinteet vesistöön ym. luonnon omat 'keuhkot' turmellaan

omakohtaisena kokemuksena, kun tuota metsää sattuu olemaan ja 60v sitten ensimmäiset kuusentaimet olen istuttanut ja kaikki hoitotyöt tehnyt itse niin kyllä tuotto menee hupiin mainitsemallasi vanhimpien ylispuiden hakkuulla jos jatkuvaa kasvatusta ajatellaan
 

denzil dexter

Well-known member
Omissa metsänkasvatuskokeiluissani olen tullut johtopäätelmään, että jonkinlainen pienten aukkojen hakkuu voisi olla paras. Silloin jatkuvan kasvatuksen hakkuuongelmat ratkeavat (pääsee koneella liikkumaan eikä tule rikottua kasvavia puita) mutta kuitenkin metsän monimuotoisuus säilyy niin, ettei siitä tule mitään vadelma-horsma-viidakkoa. Samoin vältetään se ikävä 15-30 vuoden ajanjakso jolloin metsä ei tuota mitään eikä paljon kasvakaan.

Pienet aukot myös täyttyvät itsestään taimilla hyvin lyhyessä ajassa. Aukosta ei tule liian paahteinen tai tuulinen ja siemenpuita on joka puolella. Tuollaisilta pikkualoilta olen parhaimmillaan laskenut yli 100 taimea neliömetrillä, kun istutettuna laitetaan vain noin 0.2 taimea neliömetrille.

Istutettu taimi tuntuu olevan alttiimpi myyrätuhoille, routimiselle, loskalumen painolle, kuivuudelle ja melkein mille tahansa. Luonnontaimi taas on noihin olosuhteisiin suoraan tehty, juurtuu hyvin ja viihtyy mainiosti.
 

Puuha

Well-known member
Aurinkoinen sanoi:
Kyllähän se vahvasti maanpetokselta tuntuu. Avasin juuri metsänhoitoyhdistykseltä tulleen rätingin myymistäni puista. Puita oli listattu yhteentoista eri kategoriaan, mäntytukkiakin viiteen eri osastoon. Valtiolle oli peritty ennakonpidätystä 117,26 € ja minun tiliäni oli lihotettu 499,88 €. Tietenkin arvasitte, että puukauppa ei ollut aivan valtakunnan suurimpia, 74.50 m3 oli myytyjen puiden määrä. Keskimäärin siis sain kiintokuutiometriltä 6.71 €, verot huomioituna 8.28 €/m3.
Tuntuu, etten aivan heti ole uutta puutavarakauppaa tekemässä.

Tuoltapa on helppo katsoa mitä puusta pitäisi saada. https://www.metsalehti.fi/puunhinta/puunhinta/
 

Aurinkoinen

Active member
Aurinkoinen sanoi:
Kyllähän se vahvasti maanpetokselta tuntuu. Avasin juuri metsänhoitoyhdistykseltä tulleen rätingin myymistäni puista. Puita oli listattu yhteentoista eri kategoriaan, mäntytukkiakin viiteen eri osastoon. Valtiolle oli peritty ennakonpidätystä 117,26 € ja minun tiliäni oli lihotettu 499,88 €. Tietenkin arvasitte, että puukauppa ei ollut aivan valtakunnan suurimpia, 74.50 m3 oli myytyjen puiden määrä. Keskimäärin siis sain kiintokuutiometriltä 6.71 €, verot huomioituna 8.28 €/m3.
Tuntuu, etten aivan heti ole uutta puutavarakauppaa tekemässä.

Uusi tutustuminen paljasti puukaupan maksuerittelyssä pikku kummallisuuksia.
Myyty puumäärä olikin 71.50 m3 eikä 74.50 m3 kuten ensin luulin. Pienellä präntillä luki, että omaan käyttöön 3 m3. Olen toki ottanutkin omaan käyttöön tuon kyseisen määrän, en sitä kiellä. Olen sen kaivellut latvus-, oksa- ja raakkikasasta ihan omatoimisesti. Tästä omatoimisuudesta on minua rokotettu 50.51 € nimikkeillä Konehakkuu: uudistushakkuu, Metsäkuljetus: uudistushakkuu ja Palkkio: korjuu (uud.hakkuu). Jos olisin jättänyt puut näihin risukasoihin, olisin nyt 50.51 € rikkaampi. Korostan, etten ole puukaupan yhteydessä myynyt oksia, risuja ja latvuksia. Jos niin olisin tehnyt, niin silloin voitaisiin katsoa metsänhoitoyhdistyksen toimineen asiallisesti.
 

VPJ

Member
Aurinkoinen sanoi:
Uusi tutustuminen paljasti puukaupan maksuerittelyssä pikku kummallisuuksia.
että omaan käyttöön 3 m3.
raakkikasasta rokotettu 50.51 € nimikkeillä Konehakkuu: uudistushakkuu, Metsäkuljetus: uudistushakkuu ja Palkkio: korjuu (uud.hakkuu).

Osa puista jää metsänomistajan oman käyttöön jotka on myös kaadettu ja korjattu kasaan muiden viereen, työstä on siis joutunut maksamaan.

Muutaman tuollaisen "MO" kasan olen ostanut ja noutanut pois tienvarresta, sanoisinko että aika edullisesti :D
 

kotte

Well-known member
Pähkäilijä sanoi:
Täälläkin on kantojen nosto loppunut muutamaa juurikääpä/ tervaroso torjuntakokeilua lukuunottamatta eikä risujakaan hakata korjattavaksi kuin suht koht selkeissä kuusikkojen avohakkuissa. Hakkuutähteet jos korjataan niin niitä pidetään vuosi ensin aukolla jolloin neulaset karisevat. Neulasissa on typpeä niin paljon että siitä on omat ongelmat poltossakin. Myydä ei ole pakko eikä ostaa, ja kellä ei ole rahaa ostaa niin enitenhän se heitä harmittaa.
Omasta mielestäni, ulkopuolisena, tuo vaikuttaa nyt varsin asialliselta toimintaperiaatteelta. Kauheita ovat nuo metsälöryteiköt, jonne on jätetty oksat sikin sokin vuosiksi itsekseen lahoamaan. Ehkä jotkut eliöt noissa viihtyvät, tuholaiset nyt ainakin.

Nykyisen hiilidioksidipäästöihin painottuneen (hiukan vinoutuneen) ajattelutavan mukaan risut ovat periaatteessa jätettä, joka lahoaa ja luovuttaa hiilidioksidin ilmakehään joka tapauksessa melko nopeasti, joten ne ovat periaatteessa ja ehkä käytännössäkin korjuuta ja kuljetusta lukuun ottamatta hiilidioksivapaata polttoainetta.
 

denzil dexter

Well-known member
VPJ sanoi:
denzil dexter sanoi:
Omissa metsänkasvatuskokeiluissani olen tullut johtopäätelmään, että jonkinlainen pienten aukkojen hakkuu voisi olla paras.

Mikäs olisi sopiva aukon koko ja mitkä seikat vaikuttaa?

Riippuu vähän metsästä. Jos kaadat esimerkiksi ympyrämäisesti kaikki puut sisäänpäin, saadaan muutaman kymmenen metrin kokoinen "avohakkuu". Tai sitten sellaisia reilusti koneen ajettavia käytäviä pitkin ja poikin. Niissä puut kaadetaan ajouran suuntaisesti.

Tavoitteena on saada puolivarjoinen, myrskyvapaa tila, jossa taimet lähtevät kasvuun parhaiten - ei siis paahteinen avohakkuu jossa kasvaa lähinnä heinä ja muut turhakkeet, kunnes sitten joskus 10 vuoden kuluttua vähän kuusennärettä puskee pintaan.

Edelleen sitkeä mutu sanoo, että taimet hyötyvät siitä kun aurinko on välillä ison puun varjossa ja välillä paistaa. Silloin taimet saavat ns lyhytpäiväkäsittelyä, eli kokevat useita kasvupäiviä yhden päivän aikana. Tuota käytetään ihan taimitarhoillakin kasvun nopeuttamiseen.
 

jolla

Member
onko tietoa, miksei kuvaa voi laittaa, kokeilkaapa joku muu onnistuuko

herjaa
Liitetiedostojen hakemisto ei ole kirjoitettava (chmod). Liitettäsi tai kuvaasi ei voida tallentaa.
 

Puuha

Well-known member
Päivityksen yhteydessä ilmeisesti jääneet tallennuskansion oikeudet väärille vivuille. Eiköhän tuo Borg hoida homman kun nakkasin sille ilmoituksen viestistäsi.

Toivottavasti Borg saisi mainoksista fyffeä sen verta että saataisiin parempi foorumimoottori käyttöön ja aikaa myös asentaa se ASAP.
 

Aurinkoinen

Active member
VPJ sanoi:
Aurinkoinen sanoi:
Uusi tutustuminen paljasti puukaupan maksuerittelyssä pikku kummallisuuksia.
että omaan käyttöön 3 m3.
raakkikasasta rokotettu 50.51 € nimikkeillä Konehakkuu: uudistushakkuu, Metsäkuljetus: uudistushakkuu ja Palkkio: korjuu (uud.hakkuu).

Osa puista jää metsänomistajan oman käyttöön jotka on myös kaadettu ja korjattu kasaan muiden viereen, työstä on siis joutunut maksamaan.

Muutaman tuollaisen "MO" kasan olen ostanut ja noutanut pois tienvarresta, sanoisinko että aika edullisesti :D

Tästähän ei nyt ole alkuunkaan kysymys. Ko. puita ei ole kaadettu ja korjattu kasaan muiden viereen. Puut olen kaivellut moton jälkeensä jättäneistä risukasoista. Aikaaviepää ja hidasta hommaa. Risukasoista olen traktorilla vetänyt latvoja ja raakattuja puita esiin. Sen jälkeen olen ne karsinut oksista ja vienyt puulaanilleni jatkokäsittelyä varten. Ja risuja + oksia en siis ole myynyt puutavarayhtiölle. Onhan se jo omituista toimintaa metsänhoitoyhdistykseltä, että joutuu itse keräämistä omista latvuksista ja raakeista maksamaan  16.8 € / m3.
 

Puuha

Well-known member
Pakko vielä kääntää vähän veistä haavassa ja ripotella merisuolaa päälle...

Viel kun pystykauppaa olet harrastanut niin ole lainannut ilman korkoa metsäteollisuudelle rahaa. Pari vuottahan on aikaa heillä pystykaupan puut kaataa ja kuskata poikke ja rahat tulevat tilille vasta kun viimeinen puu on mitattu. Onneksi kyse pienehköstä kaupasta mutta näkyy kun puuta alkaa olemaan tukkina useampia ajoneuvoyhdistelmällisiä.  ::)
 

Aurinkoinen

Active member
Puuha sanoi:
Pakko vielä kääntää vähän veistä haavassa ja ripotella merisuolaa päälle...

Viel kun pystykauppaa olet harrastanut niin ole lainannut ilman korkoa metsäteollisuudelle rahaa. Pari vuottahan on aikaa heillä pystykaupan puut kaataa ja kuskata poikke ja rahat tulevat tilille vasta kun viimeinen puu on mitattu. Onneksi kyse pienehköstä kaupasta mutta näkyy kun puuta alkaa olemaan tukkina useampia ajoneuvoyhdistelmällisiä.  ::)

Puukaupat tein tämän vuoden toukokuussa ja rahat ovat jo tulleet tililleni, joten korkojen ollessa nollatasoa, korkotappioni lasketaan centeissä. Puut ovat jo häipyneet mailtani ja sopimuskin edellytti niiden viemistä vuoden loppuun mennessä, muutoin olisivat jälleen siirtyneet omistukseeni.
 
Ylös