Nykyään kun on tapana hakkuutähteet viedä metsästä pois aina kantoja myöten, niin eikös tämä ole maaperän köyhdyttämistä? Itse runko ei sisällä paljoakaan ravinteita mutta sen sijaan nuo hakkuutähteet havuineen, lehtineen sekä varsinkin juuristot ovat varsin ravinepitoisia. Poistamalla ne pois maasta taidetaan tehdä pienoinen virhe. On jopa niin että näin tapahtuu varsinainen maanpetos, sillä metsästä kun ottaa pitäisi sinne antaa saman verran takaisin jos mielii kiertokulun jatkuvan.
Tuhka on sinällään hyvää toimien kuin kalkki mutta on tehokkaampaa jolloin pienempi määrä riittää. Tosin on ollut jonkinlaista näkemystä ettei tuhkasta ole hyötyä kuin varpukasveille ja jos annostus on suurta se voi jopa tuhota varpukasvuston minkä jälkeen heinät pääsevät "niskanpäälle". Jos nuo hakkuutähteet viedään pois on tilalle tuotava pitkälle aikavälille toistaen typpeä tilalle saman verran mitä tähteet sisälsivät. Tosin määrällisesti enemmän sillä hakkuutähteistä tuo typpi imeytyy hitaasti kun taas lannoituksen avulla saadaan vain piikkejä typpitasapainoon jolloin hyöty jää pienemmäksi ellei toisteta tarpeeksi pieninä annoksina tarpeeksi usein.
Oikeastaan ainoa joka hyötyy näin ollen tästä hakkuutähteiden keräämisestä on valtio alv-verojen kautta kun ylimääräistä keinolannotusta joudutaan suorittamaan. Kun hakkuutähteet kerätään eikä omistaja saa niistä juuri minkäänlaista korvausta, joskus jopa jää maksun puolelle ei ole mitään järkeä näitä edes kerätyttää pois metsämaata köyhdyttäen.
Olisikin hienoa jos tilanne muuttuisi tästä maanpetos tyylistä jossa maasta otetaan enemmän kuin mitä metsälle annetaan. Puut ja hakkuutähteet on kerätty, laikutetaan istuttaen uudet kitukasvuiset puut ja myydään palsta hyvään hintaan kun on maa raiskattu ja kermat kuorittu päältä. Näistä metsätilkuista vielä sitten ihmiset maksvat huutokauppa perjaatteella suurempaa hintaa kuin mitä myyjä on pyytänyt kilpaillessaan palstan saannista itselle. Menee yksi 50 vuotta ennen kuin palstalta saa mitään rahallisesti arvokasta puustoa ulos. Palstasta maksettavat hinnat on aivan kuin mitä sen arvo on hyvin hoidettuna 50-80 vuoden päästä kun katsotaan puuston arvoa. Todellisuudessa hinnat pitäisi olla yksi kolmasosa siitä mitä tällaisista raiskatuista palstoista maksetaan.
Eikö olisi järkevämpää vain kasvattaa metsää jatkuvalla perjaatteella jolloin puustoa voidaan muutaman vuoden välein kaataa vanhemmasta päästä metsän uudistuessa sitä mukaan. Tosin tällainen menetelmän aikaansaaminen kestää kymmeniä vuosia työtä ennen kuin se kantaa oikeasti hedelmää. Siksi siihen ei varmasti myöskään kovin moni ole lähtenyt mukaan sillä halutaan nopeita tuloksia ja mieluusti viivan alle mahdollisimman suuret numerot. Ei malteta ikään kuin odottaa ja sitten sahataan vain sitä omaa oksaa millä istutaan. Vai voidaanko tässä nyt syyttää sitten metsänhoitoyhdistystä ja heidän tapaansa ohjeistaa toimimaan ei kestävällä pohjalla?
Miksi tähän kategoriaan? Puu on aika hyvä energiavarasto.
Tuhka on sinällään hyvää toimien kuin kalkki mutta on tehokkaampaa jolloin pienempi määrä riittää. Tosin on ollut jonkinlaista näkemystä ettei tuhkasta ole hyötyä kuin varpukasveille ja jos annostus on suurta se voi jopa tuhota varpukasvuston minkä jälkeen heinät pääsevät "niskanpäälle". Jos nuo hakkuutähteet viedään pois on tilalle tuotava pitkälle aikavälille toistaen typpeä tilalle saman verran mitä tähteet sisälsivät. Tosin määrällisesti enemmän sillä hakkuutähteistä tuo typpi imeytyy hitaasti kun taas lannoituksen avulla saadaan vain piikkejä typpitasapainoon jolloin hyöty jää pienemmäksi ellei toisteta tarpeeksi pieninä annoksina tarpeeksi usein.
Oikeastaan ainoa joka hyötyy näin ollen tästä hakkuutähteiden keräämisestä on valtio alv-verojen kautta kun ylimääräistä keinolannotusta joudutaan suorittamaan. Kun hakkuutähteet kerätään eikä omistaja saa niistä juuri minkäänlaista korvausta, joskus jopa jää maksun puolelle ei ole mitään järkeä näitä edes kerätyttää pois metsämaata köyhdyttäen.
Olisikin hienoa jos tilanne muuttuisi tästä maanpetos tyylistä jossa maasta otetaan enemmän kuin mitä metsälle annetaan. Puut ja hakkuutähteet on kerätty, laikutetaan istuttaen uudet kitukasvuiset puut ja myydään palsta hyvään hintaan kun on maa raiskattu ja kermat kuorittu päältä. Näistä metsätilkuista vielä sitten ihmiset maksvat huutokauppa perjaatteella suurempaa hintaa kuin mitä myyjä on pyytänyt kilpaillessaan palstan saannista itselle. Menee yksi 50 vuotta ennen kuin palstalta saa mitään rahallisesti arvokasta puustoa ulos. Palstasta maksettavat hinnat on aivan kuin mitä sen arvo on hyvin hoidettuna 50-80 vuoden päästä kun katsotaan puuston arvoa. Todellisuudessa hinnat pitäisi olla yksi kolmasosa siitä mitä tällaisista raiskatuista palstoista maksetaan.
Eikö olisi järkevämpää vain kasvattaa metsää jatkuvalla perjaatteella jolloin puustoa voidaan muutaman vuoden välein kaataa vanhemmasta päästä metsän uudistuessa sitä mukaan. Tosin tällainen menetelmän aikaansaaminen kestää kymmeniä vuosia työtä ennen kuin se kantaa oikeasti hedelmää. Siksi siihen ei varmasti myöskään kovin moni ole lähtenyt mukaan sillä halutaan nopeita tuloksia ja mieluusti viivan alle mahdollisimman suuret numerot. Ei malteta ikään kuin odottaa ja sitten sahataan vain sitä omaa oksaa millä istutaan. Vai voidaanko tässä nyt syyttää sitten metsänhoitoyhdistystä ja heidän tapaansa ohjeistaa toimimaan ei kestävällä pohjalla?
Miksi tähän kategoriaan? Puu on aika hyvä energiavarasto.