Lämmönkeruuputkisto Vuolukivileivinuuniin

savonhumu

Member
Tere vaan kaikille noviisilta.

Itellä on alkamassa /alkanut rojekti: Rakennan järjestelmän, missä yhdistellään aurinkoo, puuta ja sähköö käyttöveden ja vesikiertolattioiden lämmitykseen. Lähinnä arvelin että jos jollain olis tehtynä uuniin/takkaan kiertoo varaajan kans kompukseen niin kuuntelen mielellään kokemuksia aiheesta ja jatkossa rojektin edetessä jaan kokemuksia mielellään kanssakärsijöille ;D Konsulttina on jo(onneks) heppu jonka prototyypistä tulikivi väkersi oman himokalliin järjestelmänsä ;)

Tavoite on että kaikille vuodenajoille on sähkön rinnalle jokin vaihtoehtohalpailmaisenerkian tuotto!

Aihepaikka ei ihan suoraan oo pelkkää aurinkoo mutta tuo leivinuuni tulee pyörimään samassa piirissä omalla pumpullaan tyhjiöputkikeräimien kanssa, niin varmaan tämä tähän katekoriaan käy... jos ei niin modet voipi siirrellä paikalleen...
 

Puuha

Well-known member
vuolukiveen ei kannata oikein sortua sillä se on aika ongelmallinen. suurin ongelma on se että lämpenee nopeasti korkeisiin lämpötiloihin jolloin ei edes ulkokuoreen kestä kädellä koskea ja jäähtyy nopeasti. eli käytännössä riittävä veden kierto voi olla ongelmallinen sillä vedet todennäköisesti alkaa kiehumaan hyvin herkästi.

toinen ongelma on sitten tulikivessa se että sisältö muuttuu muutamassa vuodessa sellaiseksi pöly/muha/mureniksi vaikka muuten tulisija näyttäisi ehyeltä. niitä on kiva sitten purkaa lapioimalla pihalle ja pöly on käsittämätön. useamman purkanut niitä kaverina eikä yhtään ole vielä tullut vastaan jonka olisi paloina voinut kantaa pihalle lukuunottamatta ulkokuorta.

tiiliestä tehtynä on helpompaa hallita lämpöä ja lämmön luovutus on hitaampaa jolloin tuo kiehuminen on epätodennäköisempää.

harkitsisin kovasti vielä tulikiven unohtamista ja kyselemällä useammalta muurarilta heidän näkemyksiään kuinka kannattaa tehdä.

siihen kannattaa kuitenkin varautua että sähkökatkosten ajaksi on huolehdittava siittä että veden kiertoon löytyy sähköä. tämä onnistuu esimerkiksi agrekaatilla tai upsilla (tosin vaatii joko editoidun mallin johon itse lisätty normi akkuja isomman Ah:n aikaan saamiseksi tai sitten kalliilla ostaa ison upsin.).
 

eros

Member
Puuha sanoi:
toinen ongelma on sitten tulikivessa se että sisältö muuttuu muutamassa vuodessa sellaiseksi pöly/muha/mureniksi vaikka muuten tulisija näyttäisi ehyeltä. niitä on kiva sitten purkaa lapioimalla pihalle ja pöly on käsittämätön. useamman purkanut niitä kaverina eikä yhtään ole vielä tullut vastaan jonka olisi paloina voinut kantaa pihalle lukuunottamatta ulkokuorta.

Hmm, vuolikivihän sisältää epäpuhtautena asbestia. Etenkin ulkomaiset laadut. Oliko suojavarusteet  asianmukaiset ja alue eristetty jne?

En pidä otsikon ideaa hyvänä, koska vuolukivi on kallista ja sen lämmönvarauskyky ei oleellisesti poikkea vedestä. On siis rutosti halvempaa laittaa kuutiotolkulla varaajaa, kuin hankkia sikakallista vuolukiveä. Eli tekee leivinuunin tiilestä ja laittaa siihen tehokkaan, tilavuudeltaan pienen keruuputkiston, tällöin kun uunia lämmittää, niin joko ajaa lämmön varaajaan tai pumppu pysäytettynä piiri annetaan kiehua tyhjäksi (paisuntasäiliö mitoitettava isommaksi) ja uuni annetaan lämmetä normaalisti paistokuntoon.
On kiva kesällä, että voi pitää tulta uunissa ilman että uuni kuumenee oleellisesti ja suihkuvedet lämpiää samalla.

T:Eerin
 

Puuha

Well-known member
määrällisesti asbestia on sen verran vähän ettei ollut muuten kuin muoveilla eristetty purkukohde sekä kulkuväylä jota kautta paskat vietiin ulos ja naamalla normaalit hengityssuojaimet.

edit: käytännössä jos halutaan kiehuttaa vedet pois tulisi käyttää silloin avointa paisuntasäiliötä. myös putkisto tulisi silloin suunnitella sekä asentaa niin että kaasukuplat ohjautuvat paisuntasäiliöön siististi ilman että ilmakelloja jäisi järjestelmään. tämä on yksi haasteellisimmista ongelmista. ilman kunnon ilmanohausta lopputulos on se että kallis järjestelmä ei toimi huonostikkaan.
 

savonhumu

Member
Noniin tarkennetaampa hieman, eli tulisija on jo olemassa ja järjestelmä vain jälkiasennetaan siihen. Kiehunta hallitaan riittävän isolla putkella(18mm kupari näillänäkymin) ja lisäksi ennen kalvopaisuntaa tulee venttiiliohjattu haara puhaltimella varustetun kennon läpi, minne liikalämpö voidaan tarvittaessa hukata... Ei muuten ainakaan tuon tulisijan ydin oo ruvennu murentumaan silmillä havaittavasti Ja on kuitenkin vuojelta 1994 ;) massaahan tuolla uunilla on sen 5tn ja valmistajan ilmoittama teho 7.5kw.
Kiertonesteenä glykoli, niinkuin aurinkopuolellakin ja luovutus varaajan aurinkokierukan kautta..
Keruuputkisto tulis juotoksilla kuparilevyihin kiinni ja olis 4-osainen, eli kokoa on mahdollista säätää. lisäks villalla lämmönkulun hillintä onnistuu myöskin. Nuo levyt putkineen olis tulossa sisäytimen ja ulkovaipan väliin, tulipesän päälle, poskikanavien sivuille ja eteen. kuparilevy ottaa vastaan uuniin elämiset eli putket ei oo missään kontaktissa kiviin suoraan ja tosiaan tuon levyn ja kiven väliin voidaan laittaa villaa jos kiehuminen meinaa olla onkelma!

Tuosta murenemisesta sen verran että liekkö uudempien massaytimisten uunien onkelma vai mikshän en tiijä yhtään hieman vanhempaa vuolukiviuunia missä olis ydin murentunu? Lähipiirissä useita ahkeria uuninlämmitäjiä...

Elekee immeiset heti tyrmätkö, toki otan rakentavia kommentteja edelleenkin vastaan, mutta odotin kyllä hiukan kannustavampaa meininkiä :eek:

ps. tuolla konsultilla josta ekassa postauksessa mainihinki on muuten vastaava järjestelmä aurinkokeräimen kera ja hyvin rokkaa 8) kulutus pudonnut 20000-> alle 10000 kw/h/vuosi.....
 

aatu

New member
Jeps.

Elä anna vuatimattomaks jiävän kannustuksen kaggistoo. Helepompiha se on aena ehtiä ne vijat systeemistä. Vaellinaesila tiijoela niitä varsinnii löytyy. Ei se mittään, keskusteluuhan tämä on. On tiälä paljon asijooki.

Aijemmi tuola kyselin kokemuksia tuulsähön  vejosta, ei tiällä kaekkeen suoroo liäkettä löyvvä.

Itelläin tullee enerkiankerruuongelma etteen vuuven piästä, tae myöhemmi. Niissäkin kuvijoissa uuni on mukana. Tällähetkelä viilis on se että uunin lämmönvaihin käyttöveen lämmittämisseen ei joo helepommasta piästä.

Ei muuta ku rohkeesti vuan kohti uusia pettymyksiä.
 

someone

New member
Rosteriputkesta kierukat poskikanaviin niin saa lämpöä heti kun alkaa savu kiertämään poskiklanavissa ja lisäksi hiljalleen sitä mukaa kun lämpö kivestä luopuu. Ja liikalämpöhän tulee kivestä ulos.

Omassa värkkäyksessä tuleepi tuonne vanhan tiilitakan perälle kierukka ja piippuun kanssa jotta saa nuo hukkalämmöt talteen ettei taivaalle mene.
 

Puuha

Well-known member
savonhumu sanoi:
Noniin tarkennetaampa hieman, eli tulisija on jo olemassa ja järjestelmä vain jälkiasennetaan siihen. Kiehunta hallitaan riittävän isolla putkella(18mm kupari näillänäkymin) ja lisäksi ennen kalvopaisuntaa tulee venttiiliohjattu haara puhaltimella varustetun kennon läpi, minne liikalämpö voidaan tarvittaessa hukata... Ei muuten ainakaan tuon tulisijan ydin oo ruvennu murentumaan silmillä havaittavasti Ja on kuitenkin vuojelta 1994 ;) massaahan tuolla uunilla on sen 5tn ja valmistajan ilmoittama teho 7.5kw.
Kiertonesteenä glykoli, niinkuin aurinkopuolellakin ja luovutus varaajan aurinkokierukan kautta..
Keruuputkisto tulis juotoksilla kuparilevyihin kiinni ja olis 4-osainen, eli kokoa on mahdollista säätää. lisäks villalla lämmönkulun hillintä onnistuu myöskin. Nuo levyt putkineen olis tulossa sisäytimen ja ulkovaipan väliin, tulipesän päälle, poskikanavien sivuille ja eteen. kuparilevy ottaa vastaan uuniin elämiset eli putket ei oo missään kontaktissa kiviin suoraan ja tosiaan tuon levyn ja kiven väliin voidaan laittaa villaa jos kiehuminen meinaa olla onkelma!

Tuosta murenemisesta sen verran että liekkö uudempien massaytimisten uunien onkelma vai mikshän en tiijä yhtään hieman vanhempaa vuolukiviuunia missä olis ydin murentunu? Lähipiirissä useita ahkeria uuninlämmitäjiä...

Elekee immeiset heti tyrmätkö, toki otan rakentavia kommentteja edelleenkin vastaan, mutta odotin kyllä hiukan kannustavampaa meininkiä :eek:

ps. tuolla konsultilla josta ekassa postauksessa mainihinki on muuten vastaava järjestelmä aurinkokeräimen kera ja hyvin rokkaa 8) kulutus pudonnut 20000-> alle 10000 kw/h/vuosi.....

miksi ihmeessä glygolit? glygoli pitoinen neste on energia sitovuudeltaan huomattavasti heikompaa kuin vesi. tarkoittaa siis sitä että kiehuu helpommin.

isolla putkelle ei kiehumista ennalta ehkäistä sillä samalla kasvaa lämpöä siirtävä pinta-ala, vain veden virtaus on määrittävä ettei kiehumista tapahdu.

ennen kuin purat (jos purat) uunin niin huolehdi että merkitset kappaleet erinomaisen hyvin sillä ilman merkkejä aika mahdoton palapeli jopa muurareille. toki muurari sen tekee mutta voi jonkinverran maksaa.

ja vieläkin kyselisin muurareilta (useammalta) mielipiteitä mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. kyseessä ei ole mitenkään uusi ja ihmeellinen asia sillä tulisioja on kierrukoilla varustettu jo pitkään.

aatu: kysehän on vain ongelmista mitkä ovat tiedossa, se ei ole sen kummemmin lannistamisesta kuin myöskään kannustamista.

someone: savupiipusta kannattaa olla aika varovaisena ottamaan lämpöä pois sillä jos savun lämpö laskee liian alas alkaa piippu keräämään kosteutta -> kerää nokea -> nokipalo tai sitten kosteus aiheuttaa ilmalukon.
 

savonhumu

Member
Glykolit siks että on aurinkopiirin kans samassa. Iso putki sen takia että saadaan lämmösiirtoo ilman julmettua nopeuden nostoo. Fakta on se että mitä pienempi pilli niin sitä vinhemmin pittää pyörittää nestettä ettei kiehu->putket puhki noppeesti. Suuremmissa putkissa saadaan nestetilavuutta enempi ja lämpöö enempi janopeammin siirrettyä, ilman ujeltavia pumppuja. pumpulle tulee vähintään kolme eri nopeusaluetta. tavoitte on että löytys yks nopeus joka sopii kaikkiin tilanteisiin..

Tiedossa on että ei varmasti kertalaakista hyppee tulille tämä värkki mutta yrittänyttä ei laiteta ;D Kyllähän se tulikivikin sai värkin pellaamaan kun aikasa labrassa kehitti... Ite oon lähteny siitä liikkeelle että yksinkertanen on kaunista mutta aikamoinen sillisalaatti kaikkine varosysteemeineen ja upseineen on tulossa. Upsista sen verran että periaatteessa jopa tietokoneeseen tarkoitettu ups voi jonkinaikaa pitää järjestelmää ylhäällä mutta just vkl appiukon(sähkäri) kanssa puitiin asiaa ja kuulemma löytyy jo muutaman satasen panostuksella varavoimaa, jolla älyn ja suht pienivirtaset pumput saapi pellaamaan joitain tunteja jopa ja sitä pitempiä katkoja virtapuolella harvemmin on. sen jälkeen rukkoillaan varoja ;)
Halkomäärä mikä uunissa poltellaan talvessa pyörii tällähetkellä siinä 15-20 pinokuutiossa, riippuen keleistä eli sieltä kyllä olis enerkiaa ihan talliin hukattavaks asti luvassa kun vaan aikasa näpertelee!

Sinällään tässä ei muuta vaikeeta oo kun tuon leivinuunikierron säätö ja sijoittelu niin että toimii idioottivarmasti jokatilanteessa. Äly ja muu oheistoiminta on jo olemassa aurinkojärjestelmän mukana järjestelmään soveltuvaks testattuna=konsulttiukon systeemit.
Varaajaks tulossa näillänäkymin aluks 1000l, jossa on jaettu vesitila matalalämpöön ja käyttöveteen. Aurinko/uunikierukka heittää lenkin ylhäällä(jos on tarpeeks kuumaa kierrossa) ja sitte alhaalla. käyttövedelle esilämmityskierukka alhaalla ja toinen ylhäällä paistumassa. 6kw Yökäyttövastukset(keskuksessa valmis ohjaus) alas ja 3kw jatkuva ylös, säädettynä mahdollisimman pienelle esim. 55 asteeseen ettei suotta sähköllä lämmitellä...  isomman varaajan laittasin suoraan mutta jo nyt pittää yks väliseinä liikauttaa että tekntila kasvaa tarpeeks. jatkossa jos tarvetta ilmenee niin ketjutellaan kaappimalleja jokunen kaveriks..
Pumppuryhmiä tuloo 2kpl takaiskuilla ja paisuntoja yks yhteinen kun molemmille piireille(aurinko,uuni) on yhteiset lähdöt ja paluut. äly käyttää niitä yhdessä ja erikseen eli kummallekkin omat mittaukset lämpötilaeroille suhteessa varaajan alaosaan.. tulevaa nestettä ja varaajan keskiosaa mitataan myös ja jos rajaarvot ylittyy niin tuleva kuuma ohjataan heittämään mutka talon päädyssä olevaan autotallin, jossa tuo aikasemmin mainittu jäähdytysyksikkö puhaltimineen on.  tämä jäähdytys on järjestelmää ohjaavasta älystä riippumaton.

Leivinuuniputkistosta tulee muuten aika simppeli, eli on meno, paluu ja kierto kokoajan yhteensuuntaan samassa putkessa jossa ei mitään haarotuksia tai kennorakenteita ainakaan tässä vaiheessa lähdetä hakemaan. ainostaan tulee suoraa ja mutkaa, ei muuta. yhteensä tulee aluksi 15-20m sitä putkea niihin neljään eri kuparilevyyn, jotka on ketjutettu toisiinsa. anturimittaus viimesessä levyssä olevaan lenkkiin, joka on melko varmasti kuumimmalla kohdalla poskikanavan sivulla.
Ilmaukset normaalien lisäks katolle keräimien korkeimpaan kohti, uunikierron paluuputkeen korkeimmale kohti(paluu nousevana saunan ja ph alaslaskussa kohti tkn tilaa ). ja varmaan yks tulee tuohon jäähdytyspiirin ylimpään kohti yläpohjaan..

Tässä tuli homman rakenteet pääpiirteittäin, jotein hienosäätöö jäi taatusti sanomatta ja joku tärkeekin asia voipi uupua mutta omassa nupissa homma on suht hyvin ruodussa kun tätä on tullu jokunen vuosi pyöriteltyä ;)

edittiä: uunia ei pureta vaan homma onnistuu ilmanki: kansi irtoo neljässä osassa ja on vain nostettu sinne paikalleen. on niitä levyjä muutamaan otteeseen tullu käänneltyä pystyyn tämän homman tiimoilta eli asennus on lähinnä heittämällä paikalleen ja myöhempiki säätö suht helppoo, ei tähän muuten ees savolainen alakas :p ainut jalostus on meno- ja paluuputkien läpiviennit suojaputkineen ulkovaipan läpi.. Huh tulihan kirjotettua melekonen proosa mut koittakee kestee...
 

Puuha

Well-known member
mitä enemmän kirjoittaa sitä selvempää on mitä on mielessä.

no yksinkertaisimmaalla tällainen kierto on muutamassa talossa käytössä. saunan nurkaan on heitetty kotapata jonka sisään 20m kupariputkea jossa pyöritetään varaajan vettä normikiertovesipumpulla.

mutta joo, mielenkiinnolla jään seuraamaan taustalle.
 

savonhumu

Member
Usko tai älä mutta tuota pataa pyörittelin mielessä tovin itsekkin mutta hallitus tyrmäs kympillä estetiikan takia sen niin piti sitte keksiä muuta.. Kuulostaahan allekirjottaneen  tuleva härpäke kalliilta systeemiltä mutta ei oo ihan niin suolanen kun vois kuvitella kun sopivista paikoista osat raapii ja suhteita hyödyntää missä niitä on. Aurinkokeräimet, tosin saksassa kasattu kiinan osilla on kallein härpäke tässä plus tietysti varaaja, jonka joutuu kyllä laittamaan teki sitten sitä taikka tätä. muut sälät ei edes yhteensä muodosta likimainkaan nuiden keräimien hintaa. Leivinuunikierukka+menopaluu eristeineen kustantaa sen maks 3-400€ kun romulasta löyty kuparipellit asevelihintaan. ite kasaan kaikki ja kvv-vastaava putkarikaveri käy sitte vaan koeponnistamassa, tsekkaamassa ja täyttämässä paikat talkoopohjalla ;) appi hoitaa sähöt jne.. primoo puskee ihan väkisin, ehkä ;D
 

savonhumu

Member
Päivitystä. Varaaja tilattu ja mallihan on akvaterm solar plus, jota on hieman räätälöity allekirjottaneen tarpeeseen, mm alempi aurinkokierukka on käänneetty vaakaan varaajassa niin alas kun mahollista järkevästi ja yks ylimääränen anturimittauspaikka laiteltu tämän kierukan yläreunan tasalle.. Nunnauunin(uunin valmistaja) uuniseppiin ollu yhteydessä pariinkertaan lämpötiloista yms rakenteista ja semmosta viestiä on asiaa ymmärtäviltä tullu että ei ole mitään estettä uuni rakenteen kannalta tuolle järjestelmälle! Tuo lämpötilojen hallinta on taatusti kova pala. Asia tuli esille vaihteeks kun eilen illalla käänsin taas kannet auki kun piti hieman tarkentavia mittoja ottaa tuon kerukkalevyhässäkän tekoon. Näpit tulessa kokoajan vaikka aamulla oli uunia lämmitetty 8) Loppujen lopuks piti patakintaat käessä tehhä hommaa ;D Vuolukivikö jäähtyy muka noppeesti ::) Taijan kuitenkin alkuun laittaa sen palotilan kansilevyjen ja kuparilevyn väliin ohuelti palovillaa kun ei todellakaan voi tietää miten paljo se kupari siellä lämpee. Toisaalta paisto-ominaisuudetkin säilyy varmasti parempina kun ei kaikkee yritä varastaa uunisepän mukaan uunin kuumimmalta kohlta...

Vaihdinsysteemit valmistuu nyt siis pikkuhiljaa ja saatampa nakata kuvanki tänne jahka saan siihen vormuun, että voi ruveta uunin sisään nostelemaan..
 

petej

Member
Tuohan vaatinee reilunkokoisen paisunnan,ohuella putkella riittäis pienempikin...
Siis jos mitoitus ottais huomioon reilun ylilämpenemisen uunin osuudelta.
Pahimmillaanhan tuo uuni osuus menee höyryksi ja jos paisunta riittäis ei tarvitsisi muuta kuin odotella jäähtymistä.
 

savonhumu

Member
Jeps. Paisunnaks tulossa näillänäkymin reipas 30L pönttö ja varaajaan jäähytys käyttöveden esilämmityskierukan välityksellä.. paksut putket tosiaan sen takia, että lämpöö saadaan siirrettyä reippaasti ja tilavuuden kasvaessa kiehuntakin luultavasti helpommin hallittavissa...  semonen hifistely arveltiin kanssa tehhä paistohommiin, että varsinaisen virtauksensäädön ohi tehdään lenkki, jossa on toinenki virtauksensäädin. ennen virallista säädintä on sulku, jolla virtaus käännetään menemään toisen säätimen läpi, jolla kuristetaan virtausta niin paljo että uunipiiri ei ihan kiehu.. tämä säätö etsitään ihan kokeilemalla, että milloin virtaus on minimissään ilman kiehumista.. Kun rouva haluaa vaikka leipoo tai laitta ruokaa uunissa, niin käypi vaan vääntämässä yhen sulun kiinni niin ei edes yritetä ottaa paljoo enerkiaa sillon uunista varaajaan, jos toisaalta sulku jää kiinni niin ei siinäkään muuta vahinkoo tule kun lämmön siirron heikkeneminen..
 

savonhumu

Member
Siittä se vaan alko käärmeenpesäki jalostuun :) Semmosta tässä mietin, että onko kellään hajuakaan miten tehokas eriste on parocin 1cm paksu kova tulisjijavilla? Pähkinöin tässä vaan että laittasin semmoset siivut nuitten kuparipeltien ja vuolukivilevyjen väliin ,ettei kiehus niin helpolla. sitte putkien päälle vielä pehmyttä kivivillaa.. Olis siis koko paketti kahen villakerroksen välissä. Ainut mikä tuossa vaivaa päätä on se että onko tuo 1cm kova kivivilla liika hyvä lämmön plokkaaja tuossa, eli meneekö lämpö lopulta muuta kautta uunista veke ja hyödyt jääpi saamatta... voishan siihen tietysti jättää alueita mihin ei villaa laita, niin jää 1cm ilmarako kuitenki kivipinnan ja peltien väliin.

Pelkäänköhän suotta tuota kivvee vasten laittoo eli oliskohan nuo villat hätävarjelun liiottelua ::)
 

Puuha

Well-known member
kyllä se saadaan laskettua. Itse olen nyt puhelimella liikenteessä ja en tällä viitsi alkaa etsimää ko. Villan eristyskykyä.

Suoraan kiven pintaan en laittaisi. Kiven pintaan suoraan ei ole tehdasvalmisteisessakaan laitettu. Villa myös puuttui läpikleikkauksesta mutta kennosto oli selvästi asennettu niin että molemmin puolin jäi ilmatila. Putken koko oli 6mm kupariputkea joka oli johonkin ilmeisesti alumiini levyihin pokkaamalla kiinnitetty. Nämä levyt oli sijoitettu joka kyljelle sekä myös laelle. Laella oli koko laen peittävä levy mutta kyljillä n. Puolimetriä yläosasta peittävä levy.

Esitteitä ei ollut eikä myyjäkään tiennyt mitään ja ihmetteli onko heillä tuollainenkin myynnissä.
 

savonhumu

Member
Joo kyllä tuo kivvee vasten laitto kuulostaakin hieman riskaapelille.. Ehket vois olla viksuinta, että laittas sen isoimman levyn alle vaikka reunoille ja keskelle suikaleet tuota villaa niin nousee paketti irti. Sivuille sama homma niin jääpi sinnekkin ilmarako.

edit. Mulla on tuosta villasta semmonen käsitys, että sen tehtävä on yleensäkkin vain hidastaa lämmön siirymistä, ei estää kokonaan? toinen tehtävä villalla(pehmeä parocin kivivilla) ainakin tuossa allekirjottaneen uunissa on palokanavien tiiveyden varmistus.. ne yläkanavien kannet 5kpl on latomalla siellä ja väkisinki pieniä rakoja on saumoissa. Varmistin asianlaidan uunisepältä ja kuulemma aina on villat hieman noessa nuiden saumojen kohilta..  On siis mahdollista että kuparilevy joutuu hieman noen kanssa tekemisiin.. vetoa sinne ei tule kun vaihtimien päälle asennetaan villat tiiviisti ja ulommaist kannet ladotaan kiinni. Ne istuvat maalikelpoisesti paikalleen ja näin tila jossa vaihdin on tulee kohtuullisen ilmatiiviiks..
 

savonhumu

Member
No nyt alkaa kohtapuoliin olla rojut tontilla, niin pääsee jossain kohtaa asentaankin jottain :) Hieman hidastaa tätä varsinaista rojektia tuo muu "sivurojeketi" kun on kolmannes talon sisuksista ns. räjäytettynä ;D Pitäs koittaa tuo elintasopääty naputella kassaan ja samalla asennella nuita lämmityshärveleitä paikalleen, millon on aina sopivaa vaihetta. mennee varmaan vielä ainakin kuukaus enneku leivinuunin sisällä mittään kiertää, jos vielä sillonkaan.. pahimmillaan voipi käydä niin, että asentuu vasta kevväällä aurinkokeräimien kanssa yhtäaikaa ::)
 

savonhumu

Member
Varaaja muljahti tkntilaan julmetun temuamisen jälkeen kun tila on "hieman" kortilla.. Aurinkojärjestelmän loput kilikkeet tulla tupsahti tontille tasokeräimiä lukuunottamatta kun ne otetaan vasta keväällä niin eivät suotta pyöri jaloissa kun remppaa tehhään.. Näkkyy olevan wilon muuttuvanopeuksinen pumppu tuossa pumppuryhmässä... enerkianmittausloki ja muutakin mielenkiintosta tietoo näyttäs kertyvän ohjauksen muistiin niin saapi sitte ihmetellä minkäverran järjestelmä tuottaa 8)
 

savonhumu

Member
Tere taas!
Nyt tarttis putkieristeistä hiukan vinkkiä. uunin putket tuloo saunan ja ph:n alaslaskun kautta tkntilaan eli tilaa ei julmasti oo ja mutkiakin matkassa jokunen. vaihtoehtoja muutamia putkilaadulle/eristeille: taipusa valmiiks eritetty rosteri(kallis!) tai kiepistä yhtenäinen kupari uunilta asti-> ei liitoksia katon sisälle! tuon kuparivaihtoehon kanssa mietityttää eristeen lämmönkesto! Armaflex tms ohut mutta tehokas eriste hakusessa kun putken ympäri ei säteessä sovi kun joitain senttejä ersitettä tilanahtauden takia.  Ootteko porukat käyttäny sitä ns. tavallista xp armafelxia aurinko tms järjestelmissä? huolena on että jos ja joskus kun järjestelmä kiehahtaa kunnolla niin ei tulis eristeen sulamista kun tuo xp versio ei kait kovin kuumia oloja siedä loppujen lopuks!
Ht-armaflexia toki on mutta en oo mistään löytäny paikkaa mistä sais riittävän pientä erää sitä kun ei tunnu hyllyssä olevan missään sitä. joutus ottaan kerralla heti tolokuttomia määriä ja tarvetta ei kuitenkaan oo kun muutamalle kymmenelle metrille...

Sitte olis mielenkiintosta tietää onko joku verrannu hintaa valmis eristetty rosteriletku suhteessa kupari irtoeristeellä?
 
Ylös