Kuumailmakoneet (Stirling, ym.)

Kuumailmakone on varmasti yksinkertaisempi ja helppokäyttöisempi esimerkiksi aggrekaatin voimalähteenä kuin esim. häkäpönttö. 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Stirlingmoottori

http://www.animatedengines.com/stirling.html

mitä se hyevee sanoi:

Kuumailmakone on varmasti yksinkertaisempi ja helppokäyttöisempi esimerkiksi aggrekaatin voimalähteenä kuin esim. häkäpönttö. 

Klikkaa laajentaaksesi...

Valmiiden tuotteiden hinta vaan on hirvittänyt (luokkaa 20keur tai enemmän). Vai tiedätkö edullisempia vempeleitä?

Muutaman kymmenen kilowatin luokassa ruotsalaisen Kockumsin aikanaan kehittämät ratkaisut ovat olleet maineikkaita (käytetään mm. paraboloidipeilillä varustetun aurinkolämpöaggrekaattiyksiköiden osana sekä sukellusveneiden voimalaitteena).

Ekogen kehitteli aikoinaan pientä strirling lämpölaitosta mutta ovat valitettavasti luopuneet projektista jo pari vuotta sitten...
Sähkö on liian halpaa vielä näille projekteille... Jotain stirling laitteiston kehittelijöitä vielä löytyy.

http://www.karelia.fi/biostuli/materiaalit/Pien-CHP-katsaus_raportti_v11.pdf

Stirlingissä ja muissa kuumailmakoneissa on kotirakentajan kannalta se ongelma, ettei niistä saa mitenkään kaupallisten laitteiden kanssa (esim Whispergen) kilpailukykyistä vehjettä. Vaikka saisi, olisi laite silti melko hintava. Vähän sama juttu jos yrittäisi tehdä rautamöhkäleestä viilan ja poran avulla polttomoottorin joka on kilpailukykyinen nykyisten autonmoottorien kanssa

Höyrykoneita sen sijaan löytyy jo muutaman tonnin hintaluokassa. Niissä voidaan käyttää myös täysin suljettua kiertoa, jolloin vettä ei tarvitse lisäillä eikä muutenkaan höyryä katsella. Kehitys käväisi melko pitkällä tuossa 60-70-lukujen vaihteessa, josta kannattaisikin äkkiä jatkaa eteenpäin.

Tuossa vuodet 1969-> ovat kiinnostavia
http://en.wikipedia.org/wiki/Steam_car

Periaatteessa noista jatkamalla olisi täysin mahdollista valmistaa tulisijan hukkalämmöllä toimiva 1-3 kW sähköntuottolaitos melko pienellä investoinnilla. Olen jopa miettinyt, että teettäisin insinöörityön tms aiheen tiimoilta, jolloin tuotekehitys- ja valmistuskulut menisivät osittain koululaitoksen piikkiin. Ongelmaksi tietysti muodostuu, että minä maksan, mutta myös muut korjaavat hyödyt. Toinen ongelma on valtiovalta: jos ihminen on riippumaton ja pärjää omillaan, häntä on erittäin vaikea motivoida elättämään heitä, jotka tällä hetkellä saavat rahansa erilaisista riippuvuuksista.

Ei Strirlinkoneen valmistus mitään rakettiteknologiaa vaadi, ja esim. YouTubesta löytyy videoita monenlaisista versioita.

Stirling engine and rocket stove -test run > http://www.youtube.com/watch?v=bnqThx8ku_s

Kyllä sen käyntiin saa aika helposti. Minullakin on sellainen joka pyörii ja pärisee, mutta ei siitä oikein mitään tehoja ulos saa. Jos vertaa sitä vaikkapa Philipsin tai Kockumsin valmistamaan stirlingiin, on niillä eroa yhtä paljon kuin kuuraketilla ja noidanpillillä. Ongelmaksi noissa kotitekoisissa tuntuu muodostuvan myös laitteiden kestävyys - senhän olisi hyvä pyöriä ainakin sellaiset 10 000 tuntia, jotta kannattaisi laittaa sähköntuotantoon.
Höyrykoneen osalta tilanne on siinä suhteessa paljon helpompi, että suhteellisen hyvän ja toimivan voi rakentaa kotinikkarikin vaikka 1800-luvun piirustuksilla. Tietysti aina parempi, jos joku onnistuu tekemään kohtuullisen hyvän stirlingin itse - veikkaan, että juuri kehitysmaissa tyyliin Pakistan + Intia joku siinä onnistuukin lähimmän 10 vuoden aikana ja sitten voimme kopioida laitteen tänne.

Olisikohan ns. Ericssonin kiertoprosessia noudattava kuumailmakone mahdollista rakentaa harrastelijatyönä? Tuohon kun rakentaisi jonkinlaiset paljemännät tai tekisi ainakin osittain hydraulisen systeemin (jonkinlainen staattinen paineenkorotusvipumenetelmä tuohon vaan täytyy konstruoida). Lämmönvaihtimen ja kaasutilavuuden minimoinnin osalta Ericssonin kiertoprosessi ei ole yhtä vaativa kuin Stirling. Ericssonin prosessihan muistuttaa regeneraatiolämmönvaihtimella ja välijäähdytyksellä varustetun kaasuturbiinin prosessia (ns. Brayton-prosessin edelleen kehitetty muoto), mutta käyttää turbiinien sijaan mäntiä (joita muuten myös Brayton käytti aikanaan rakentamissaan ao. prosessin mukaisissa voimalaitteissaan).

denzil dexter sanoi:

Kyllä sen käyntiin saa aika helposti. Minullakin on sellainen joka pyörii ja pärisee, mutta ei siitä oikein mitään tehoja ulos saa. Jos vertaa sitä vaikkapa Philipsin tai Kockumsin valmistamaan stirlingiin, on niillä eroa yhtä paljon kuin kuuraketilla ja noidanpillillä. Ongelmaksi noissa kotitekoisissa tuntuu muodostuvan myös laitteiden kestävyys - senhän olisi hyvä pyöriä ainakin sellaiset 10 000 tuntia, jotta kannattaisi laittaa sähköntuotantoon.
Höyrykoneen osalta tilanne on siinä suhteessa paljon helpompi, että suhteellisen hyvän ja toimivan voi rakentaa kotinikkarikin vaikka 1800-luvun piirustuksilla. Tietysti aina parempi, jos joku onnistuu tekemään kohtuullisen hyvän stirlingin itse - veikkaan, että juuri kehitysmaissa tyyliin Pakistan + Intia joku siinä onnistuukin lähimmän 10 vuoden aikana ja sitten voimme kopioida laitteen tänne.

Klikkaa laajentaaksesi...

Pienet lähtee helposti käyntiin mutta isommat ei.  Perusongelmahan näissä on se että koon kasvaessa tilavuudet nousee kolmanteen potenssiin mutta lämmönsiirtopinta-alat vain toiseen.