Porakaivopumppu

Salla

Member
Porakaivo kun kiinnostaisi, nyt on ollut viime vuosina hieman ongelmia rengaskaivon veden riittävyyden kanssa  :(

Katselin joputkesta videoita joissa toinen toistaan etevämpi reiän kairaaja kehui itseään kilpaa muihin verrattuna. Nyt osui silmiin video, jossa poraaja kehui, että kaivoon saa minkä tahansa pumpun, joko sähköverkkoon, käsikäyttöisen tai jopa aurinkopaneelilla toimivan. Vaihtoehtoja tuntui olevan kovastikin - annettiin mielikuva, että mikään ratkaisu/tekniikka ei ole mahdoton toteuttaa.

Olen aina ajatellut, että joutuisin tyytymään käsikäyttöiseen pumppuun, mutta nyt tuo aurinkopaneelilla toimiva alkoi kiinnostamaan...  ;D

Onkohan arvon raadilla mitään käsitystä, että millaisesta kokonaisuudesta mahtaa olle kyse? Miten tällainen mahtaa olla toteutettu? Miten tällainen kannattaisi toteuttaa?
 

denzil dexter

Well-known member
Riippuu mihin käyttöön tarvitset. Kesällä aurinkokäyttöinen tietysti toimii, mutta talvella ei.

Jos porakaivo on vaikka 100 m syvyinen se ei suinkaan tarkoita, että vesi pitäisi pumpata 100 metrin syvyydestä. Veden pinta nousee porakaivossakin yleensä lähelle maanpintaa, joten pumpun vaatimukset eivät juuri eroa pintavesikaivon vastaavista.

Aurinkovoimalla pumppaus voidaan toteuttaa monella tavalla. Halvin on sellainen, että pieni paneeli ja hyvin pieni pumppu nostavat vettä jonkin verran aina, jos valoa riittää. Vesi kerääntyy sitten tankkiin, lehmien juottokaukaloon, saunan pataan tms.
Seuraava askel on varustaa laitteisto akulla. Silloin vettä saa aina jos akussa on pattia, eli aurinko on paistanut lähipäivinä tai -viikkoina.
Sitten vielä isompi laite tekee akusta verkkovirtaa invertterillä, eli voit käyttää normaalia 230V porakaivopumppua ja tavallista painevesijärjestelmää.

Toteutus riippuu siis täysin siitä, mitä tarvitset.
 

Salla

Member
Määrät varmaankin varsin maltillisia päivässä, kyse olisi varmaan noin 25 litran päivätarpeesta. Nyt tässä vaiheessa lähinnä kiinnostaa, että minkalaisesta pumpusta olisi teknisesti kysymys? Tuon määrän pumppaa käsittääkseni käsipumpullakin kyllä melko helposti, mutta täytyy myöntää, että tuo sähkökytkimen kääntäminen ja odottelu kuulostaa huomattavasti mukavemmalta asialta  ;)

Olen yrittänyt katsella tuollaisia pienjännitteisiä 12/24 Vdc pumppuja, mutten ole löytänyt mitään porakaivoon soveltuvaa mallia  :eek:

Olisi tietysti mahdollista ajatella niin suoraviivaisesti sitä, että käyttöjännite olisi 230 Vac ja silloin löytyy pumppuja pilvin pimein, mutta en haluaisi mennä tuollaiseen ratkaisuun, sillä pumppujen pienimpien tehot ovat luokkaa 600....800 W ja sen kokoiseen akustoon ja invertteriin en haluaisi lähteä.

Eli se mikä on hakusessa olisi mahdollista osviittaa siihen, että millaisia pumppuja tuonne 12/24 V maailmaan löytyisi?
 

Aurinkoinen

Active member
Vähän kuullostaisi, että olet pumppua hankkimassa mökille. Jos näin on, niin kannattaa muistaa, mitä tämä jätevesilaki määräilee. Käsipumpulla menee kantovetenä, mutta sähköisellä pumpulla varustettuna täytyy jätevesiasioiden olla kunnossa. Minkälaisessa kunnossa riippuu siitä onko rantatontti tai pohjavesialueella.
 

Salla

Member
Jätevesilaki ei ole tässä esteenä on valmis käsittelyjärjestelmä.

Lähinnä este on se, että kauheasti paukutellään niitä henkseleitä, että aurinkovoimalla sellainen voidaan toteuttaa, mutta kukaan ei ole vielä osannut esittää valmista ratkaisua jotta sen järkevyyttä voisi pohtia... Ei asiaa mainostaneet yritykset kuin nettikään  :(
 

kotte

Well-known member
Olen sitä mieltä, että porakaivopumppua ei saa toimimaan kunnolla ilman paneeleiden tuottoa puskuroivia akkuja. Ja jos tulee akut, niin sitten on yksinkertaisinta hankkia tavanomainen 230V porakaivopumppu ja sille riittävän tehokas invertteri. Sähköä ei kulu hukkaan, kun kytkee invertterin etäohjauksen laitoksen painekytkimeen, eli sähköä ei kulu yhtään, jos pumppu ei käy. Nämä ovat ihan vakio-osia, mutta toki hintaa kertyy, kun kunnon pumppu maksaa satoja euroja, invertteri luultavasti enemmänkin ja akkujakin tarvitaan. Tosin yhdelläkin järeällä akulla saattaisi pötkiä aika pitkälle, jos kulutus on vain kymmeniä litroja vuorokaudessa (eikä ole vuotoja, jotka sitten nopeasti tuhlaavat sähkön).
 

Salla

Member
Nooh katsellaan nyt ensin niitä 12V (tai 24V) pumppuja jotka soveltuisivat tähän käyttöön  ;)

Voi pistää ihan linkin sellaisen datalehteen...
 

avensi

Well-known member
Meillä kokeiltiin halppis pumppua ,mutta ei jaksa nostaa ,
porakaivossa veden pinta 10-20m  mutta ei lähempänä maan pintaa !
100m kaivoon laitettiin sitten Porakaivopumppu LOHJA PM 18-16F Uppo-Pyke 4" 0,75 kW/1-V 7,6A johan alko vettä tuleen
Tämä pumppu tarvitsee 3000w invertterin esim victron
Lähin vesisuoni oli porauksessa 55m
 

denzil dexter

Well-known member
ave sanoi:
Meillä kokeiltiin halppis pumppua ,mutta ei jaksa nostaa ,
porakaivossa veden pinta 10-20m  mutta ei lähempänä maan pintaa !
100m kaivoon laitettiin sitten Porakaivopumppu LOHJA PM 18-16F Uppo-Pyke 4" 0,75 kW/1-V 7,6A johan alko vettä tuleen
Tämä pumppu tarvitsee 3000w invertterin esim victron
Lähin vesisuoni oli porauksessa 55m

Oliko ongelma nimenomaan se, ettei jaksanut nostaa vai se, ettei jaksanut imeä? Pääsääntöisestihän kaikki pumput kannattaa sijoittaa vedenpinnan alapuolelle, koska pumppaaminen on paljon helpompaa kuin imeminen.

Jopa ns halpispumpun saa pinnan alle, kun rakentaa "vesisäiliön" väärin päin. Eli pumppu on säiliön sisällä, joka sisusta on kuiva. Säiliö kelluu kaivon pinnalla niin, että veden otto on pinnan alla mutta pumppu kuivassa. Säiliön sisältä menee sitten letku ylös.

Tai sitten investoi 5 euron sijasta 20 euroa ja ostaa 12V uppopumpun / pilssipumpun. Jos haluaa varmasti elintarvikekelpoista vettä, hinta nousee taas 10-kertaiseksi.
 

Salla

Member
Käsittääkseni veden pinta porakaivossa on tyypillisesti noin 3...6 m normaalin maanpinnan alapuolella. Tämä ei tietysti tahdo sanoa mitään, että missä pinta sitten todellisuudessa (pahimmillaan tai parhaimmillaan) on. Aivan varmaa on se, että tältäkin palstalta löytyy mielipiteitä varmaan 0...100 m väliltä  :mad:  Jos ensin on porattu 10...15 m kuivaan soraharjuun ja vasta sitten tulee kivi vastaan, voi vesi olla todella syvällä tai sitten pulputa pintaan. Viisaammaat saattavat tietää, mutta arvaaminen saattaa olla tavikselle aika hankalaa puuhaa  :eek:  Se on varmaan aivan fifty - sisxty että osuu jonnekin  ::)

Jos vesi on yli 10m, käytännössä yli 8 m syvyydessä niin ratkaisuksi tarvitaan jokin muu kuin imupumppu. Ihan vaan fysiikan lakien mukaan.

Koska nyt kyse ei ole siitä, kuinka syvällä kaivon vesi on vaan siitä, että millä välineillä se saadaan sieltä ylös (pienjännitteellä). Mistä tämä kysymykseni lähti liikkeelle, oli oikeastaan se tiedon puute, että valmistaako kukaan valmistaja "pienjännitteisiä" uppopumppuja tai oikeammin kai sanottuna porakaivopumppuja. Sanottiin nyt pumppua miksi tahansa,  mutta oleellista lienee se, että pumppu pystyy kehittämään kohtuullisen lähtöpaineen (luokkaa vähintään 3...4 bar) jotta se "jaksaisi" notaa veden ylös tyhjemmästäkin kaivosta.

Nyt en ole siis hakemassa mitään veneiden pilssipumppuja (=uppopumppu) jotka jaksavat nostaa metrin tai kaksi. Veneessähän tällä ei ole mitään väliä, sillä harvemman huviveneen laita on metrejä korkea. Laivoissa on sitten jo toisenlaisia pumppuja.

Nyt en ole siis hakemassa mitään imupumppua, jotka tuntuvat pienjännitteisenä (jostain syystä) imevän huomattavastikin vähemmän kun normaali keskipakopumppu. Käytännössä vain jotain 2...3 m. Tämä ei tule missään vaiheessa riittämään

Esimerkiksi tällainen pumppu.

Epäilen hieman, että venturipumppuakaan ei pysty järkevästi toteuttamaan pienjännitteisenä. En ole ainakaan nähnyt yhtään ratkaisua missään  :-[

Nyt sitten tarvittaisiin siltä tietäjältä hieman linkkiä siihen, että mistä löytyy pienjännitteellä (12/24V tai jopa 48V) monivaiheista keskipakopumppua jonka voi upottaa nesteeseen? Miltähän valmistajalta tuollainen löytyisi?
 

don

Active member
Moro

Jos haet jotain tällaista niin näitä on netti piukassa.

https://www.ebay.com/itm/DC-Brushless-Solar-Water-Pump-24V-3m3-h-40m-Head-Submersible-Deep-Well-Pump-/111865789029
https://www.ebay.com/itm/New-24VDC-5000L-H-30m-Head-Brushless-Solar-Water-Pump-Submersible-Deep-Well-Pump-/122460607341
https://www.scintex.com.au/products/submersible-well-bore-pump
https://www.amazon.com/Well-water-solar-alternative-energy/dp/B00UMPQ2IM
 

denzil dexter

Well-known member
Voi olla 5000 l/h pumppu hiukan järeä, jos oikeasti tarvitsee vettä vain 25 litraa päivässä. Silloin järjestelmä olisi päällä 18 sekuntia vuorokaudessa, kun aurinko kuitenkin antaa virtaa noin 50 000 sekuntia vuorokaudessa.
 

kotte

Well-known member
Jos noin vähän vettä käyttää eikä ole kiinteää vesijohtoa, laittaisin käsipumpun, vaikka ehkä tuleekin sähköpumppua kalliimmaksi. Käsipumpun luotettavuus ja ylläpidon helppous on kuitenkin pitkän päälle aivan toista luokkaa.
 

Salla

Member
Juu, kyllä 5 000 l/h pumppu on aivan liian järeä, mutta mielestäni on vielä 3 000 l/h:kin  :eek:  Kuitenkin ehkä suuri hyöty noista linkeistä oli vähän nuo hakusanat millä asiaa voi etsiä lisää. Jotenkin en vain osannut löytää oikeita hakusanoja, että sopivia tuotteita olisi löytynyt, tarjosi vaan kaikenlaista "pilssipumppua" tai jotain muuta soveltumatonta.

Tarve tai tavoite olisi varmaan 10-osa näiden tuottojen määristä. Jos pumpun tuotto olisi 300...500 l/h luokkaa, niin se varmaan riittäisi käyttööni. Tarkoitus ei ole mikään satojen wattien moottori joka sitten vaatisi kohtuullisen kookkaan akuston,  mahdottoman paksut (ja kalliit) kaapelit alas kaivoon, koska epäilen, että johtojen pituus on ennemminkin kymmeniä metrejä kun metrejä.

Käsipumppu on varastossa jo ja se on purettu pois vanhasta käytöstä poistetusta kaivosta. Hankintahinta 0 eur  :)  Nostoputkea on varmaan jotain noin 20 m ja siihen sitten imuputkea noin 7...8 m päälle, eli noin 30 metriin pääsisi tällä vaihtoehdolla, mutta kun se sähkön tuoma helppous (tai vastaavasti hakaluus) on se joka mietityttää.

Minusta on kuitenkin ihan mukavaa pohtia vaihtoehtoja ja erilaisia ratkaisumalleja, selvitellä ja tutkia asioita. Samallapahan vähän oppii, että mikä on mahdollista ja mikä mahdottoman vaikeaa.

Kysymykseni lähinnä syntyi tästä vaihtoehdosta, koska se esitettiin filmillä. Olisihan se ihan hieno juttu jos metsämaastossa töröttäisi vain putken pätkä pystyssä josta saisi lorotettua jumavettä astiaan  ;)

Kuten kaikissa asioissa on siinä aina kääntöpuolensakin. Kaikesta huolimatta pikaisella vilkaisulla, ei tuollaiseen käyttöön soveltuvia pumppuja tai pumpun valmistajia tunnu olevan maailmankaan mittakaavassa ihan hirveästi. Muutama valmistaja Kiinassa ja siinä se taitaa olla. En ole ainakaan toistaiseksi löytänyt varteenotettavaa länsimaista valmistajaa tarvittavan kokoluokan pumpuille.

Osassa Kiinantuotteissa on melko musertavia arvosteluja ja varoituksia, että älkää iskekö käsiänne tähän pa#¤"aan. Jotain sellaista mitä saatoin odottaakin. Ainakin tuonne itään viittaavien tuotteiden rakennekin jo näyttää heppoiselta, joten en yhtää ihmettele että ongelmia tulee.

Ilmeisesti tuollainen "harjaton" moottori lienee paljon kestävämpi kuin kommutaattorilla oleva? Tyypillinen vaihtosähkömoottori pyörinee lähes ongelmitta kymmenkunta vuotta enemmän tai vähemmän ongelmitta - jotenkin lähtökohtana tulee mieleen, että dc-moottorilta ei edes odoteta tällaista elinikää.

Siitä ei ole kovinkaan syvällistä käsitystä kuinka pitkä on tuollaisen tyypillisen verkkovirtaisen uppopumpun elinikä, mutta yleinen käsitykseni on kuitenkin se, että vuosikymmenissä mennään, jos käyntiolosuhteet ovat jotakuinkin kunnossa. Useinhan kuulee, että kun pumpussa on ollut hiekkaa, se on hajonnut, mutta niin siihen hajoaakin oli pumppu sitten ac- tai dc-moottorilla.

Tavoite on nyt vähän etsiskellä sopivaa pumpun toimittajaa jolla olisi vähän referenssejä toiminnasta ja mahdollinen varaosahuoltokin olemassa. Jos tällaista ei järkevästi löydy niin sitten voi ainakin asentaan sen käsipumpun paikalleen. Käsipumppua olen käyttänyt porapaivossa ja varsinkin jos vesi on syvällä ja imu pitkä, ei ole mitään herkkua pumppailla  :-[
 

kotte

Well-known member
Salla sanoi:
Ilmeisesti tuollainen "harjaton" moottori lienee paljon kestävämpi kuin kommutaattorilla oleva? Tyypillinen vaihtosähkömoottori pyörinee lähes ongelmitta kymmenkunta vuotta enemmän tai vähemmän ongelmitta - jotenkin lähtökohtana tulee mieleen, että dc-moottorilta ei edes odoteta tällaista elinikää.
Harjattomassa moottorissa on moottoriin integroitu invertteri mukana ja periaatteessa tuollainen voisi olla lähes yhtä kestävä kuin vaihtovirtapumppu.

Porakaivopumppujen kestävyysongelma liittyy siihen, että pumppu voi joutua toimimaan usean barin paineessa, jos veden pinta vaihtelee kaivossa. Usein nuo rakennetaan niin, että pumpun juoksupyörä ja moottorin roottori on kapseloitu ruostumattomattomasta teräksestä tehdyn tiiviin kupin sisään ja ne toimivat imettävän veden paineessa. Kuppia ei voi kuitenkaan rakentaa paksuseinäiseksi, jotteivat sähköiset häviöt kasva liiaksi, mikä rajoittaa suurinta sallittua painetta imupuolella (siis pumpuille on määritelty suurin sallittu upotussyvyys). Silloin kuitenkin moottorin käämit, staattorit, sähkökytkennät ja mahdollinen elektroniikka on voitu kapseloida puolihermeettisesti omaksi kokonaisuudekseen

Perinteistä tasavirtamoottoria ei voi rakentaa noin, eli joko virrankäännin on vaihtuvassa imettävän veden paineessa (kuten halvoissa "kertakäyttömoottoreissa" tai hirmuisen kalliissa kompressorilla paineistetussa ammattiratkaisiussa) tai sitten virrankääntimen ja roottorin välissä on tiiviste (joka käytön myötä rupeaa kumminkin ennemmin tai myöhemmin hiukan vuotamaan, mikä on moottorin surma).  En ainakaan itse hankkisi harjallista dc-moottoripumppua porakaivokäyttöön, jos moottorilta odotetaan usean vuoden luotettavaa käyttöikää.
 

pere

Member
Eikös porakaivopumppuna käytetä n.s ejectori pumppua, siinä varsinainen pumppu ja moottori on aivan sisätiloissa, ei kaivossa.
 

kotte

Well-known member
pere sanoi:
Eikös porakaivopumppuna käytetä n.s ejectori pumppua, siinä varsinainen pumppu ja moottori on aivan sisätiloissa, ei kaivossa.
Ennen käytettiin paljonkin, mutta sittemmin on käsittääkseni siirrytty pääasiassa uppopumppuihin. Oli noita vielä markkinoilla ainakin pari vuotta sitten, kun asiaa tutkiskelin. Ejektoripumpun hyötysuhde on heikompi ja tavallaan asennuskin on monessa tapauksessa hankalampaa (tarvitaan joko kaksi putkea tai konehuone kaivon luokse). Sinällään ejektoripumpussa on etunsa, eli kaivoon upotettava ejektorilaitteisto ei periaatteessa tarvitse huoltoa ja kestää ainakin vuosikymmeniä sekä on hyvin kompakti ja ohut kokonaisuus, laitteen upotussyvyydellä ei ole väliä ja 10 metrin pituisella imuletkulla ejektorista alaspäin voi varmistaa, että järjestelmä ei ole moksiskaan siitä, että pumpun teho ylittää kaivon tuoton.
 

Salla

Member
Kyllä se taitaa olla niin, että valtaosa asennetuista pumpuista on veteen asennettavia porakaivopumppuja. Toki ejektoreitakin vielä saa, mutta on vaihtoehtona harvinainen. En tiedä mikä lopulta ajaa siihen, että ejektori ei ole enää "suosittu", mutta itse laitteen hinta saattaa olla ratkaiseva kysymys. En näe, että ejektorin asentaminen olisi ratkaisevasti hankalampaa tai työläämpää kuin itse porakaivopumpun. Kummankin asennuksesa on omat hankaluutensa tai helppoutuensa.

Hieman tutkiskeltuani löysin seuraavia kulmakiviä eri pumpuista pienjännitteellä;

Imupumppu, joka tyypillisesti pienjännitteisänä tuntuu tänä päivänä olevan joko kalvopumppu tai siipipyöräpumppu. Näissä pumpuissa on yksi ratkaiseva heikkous, eli se, että niiden suurimmat imukorkeudet asettuvat noin 2...4 m luokkaan. Jos ajatellaan, että porakaivossa veden korkeus maanpintaan nähden on tyypillisesti se 3...6 m, niin näistä vaihtoehdoista juuri mikään ei riitä imemään vettä kaivosta.

Uppopumpu, joka tyypillisesti on ralkennettu veneen pilssipumpuksi tai säiliöpumpuksi esim. asuntovaunuun. Näiden maksimi asennussyvyydestä ei juuri yksikään valmistaja kerro mitään, eli taitaa olla ihan "herran haltuun" periaatteella. Näiden paineen tuotto tyypillisesti alle 1 bar, eli nostokyky alle 10 m, jotkin harvat erikoismallit ovat jopa 2,5 bar asti, jolloin nostokykyä olisi jopa 25 m, mutta kun maksimi asennussyvyydestä ei kukaan mainitse mitään, on hieman vaikeaa arvioida, että mihinkä asti voi oikeasti upottaa...

Porakaivopumppu (deep-well), eli ilmeisestikin se paras ratkaisu asiassa. Löytyy jonkin verran eri kokoisia teholtaan ja tuotoltaan. Yleinen piirre se, että mitä pienemmäksi pumppu menee (pieni tuottovaatimus) niin sitä rimpulampia ne ovat  :eek:  Tyypillinen pienituottoinen pumppu on Kiinalaisvalmisteinen ja yleensä muovia kuoreltaan, verkossa olevat arvostelut eivät ole mairitteleviä  :(  Suurempituottoiset pumput ovat tyypillisesti teholtaan sitten jo luokkaa 200...300 W ja useimmiten nämä "isotehoiset" ovat 24 V nimellisjänniteellä. Tällainen teho tosin tarkoittaa jo reilusti yli 10 A virtoja ja jos pumppu sijaitsee vähänkään syvällä on vaadittava kaapelin pinta-ala jo merkittävän suuri.

Mietin myös jotain ejektori vaihtoehtoa tehostamaan tuollaisen impumpun toimintaa. Ejektoreita löytyy, mutta kohtuulisen suurille virtaamille. Pienille virtaamille ei juurikaan löydy. Mietin jopa ejektorin itse tekemistä - saisipahan sitten juuri sellaisen koon mitä itse tarvitsee (luulee tarvitsevansa), mutta ilman pientä virittelyä ja kokeilumieltä, ei tuollaista systemmiä todennäköisesti saa valmiina. Todennäköisesti vaatisi kahden erillisen impupumpun käyttämistä sarjassa, jotta saataisiin tarvittava virtaama ja ennen kaikkea paine aikaiseksi (noin 10 bar). Vaikutti hieman turhan hankalalta rakenteluprojektilta  :-[

Itse olen kyllä aina kuvitellut, että kyllä verkkojännnitteisessä porakaivopumpussa koko moottori on eristetty ulkoisesta vedestä, eli vain moottorin akseli tulee ulos moottorikotelosta pyörittämään sitä monivaiheista keskipainepumppua.

No tavoite on saavutettu, eli asiaa tutkittu ja saatu jonkinlainen kuva siitä, että millaisia ratkaisuja on olemassa ja mitä niillä voi oikeasti tehdä.
 

kotte

Well-known member
Salla sanoi:
Itse olen kyllä aina kuvitellut, että kyllä verkkojännnitteisessä porakaivopumpussa koko moottori on eristetty ulkoisesta vedestä, eli vain moottorin akseli tulee ulos moottorikotelosta pyörittämään sitä monivaiheista keskipainepumppua.
Nimenomaan ei, eli akseliin ei kaivon olosuhteisiin voi rakentaa luotettavaa pyörivän akselin tiivistettä, mistä syystä käämit ja staattori eristetään paineenkestävällä kupilla vesitilasta, jossa roottori ja siipipyörä toimivat. Magneettivuo kulkee mainiosti ruostumattomasta tai haponkestävästä teräksestä olevan kupin seinämien lävitse roottorille, vaikkakin heikkenee sitä enemmän, mitä paksumpi seinämä (ja "ilmaväli") on.

Vesi toimii ihan hyvänä voiteluaineena, eli roottorissa ja siipipyörässä on liukulaakerit ja jos niitä jokin kuluttaa, niin kaivoveden mukana kulkeva savi ja hieno hiekka. Tavanomaisilla lämmitys- ja kuuman käyttövesiverkoston kiertopumpuissa on aivan vastaavat liukulaakerit ja kokemuksen mukaan tuollaiset laakerit pelaavat jopa vuosikymmeniä. Nykyisistä harjattomista hyvähyötysuhteisista kiertovesipumpuista vain elektroniikka usein hajoaa jo muutaman vuoden iässä (tai vastaavan eristyskuppiratkaisun huonot tiivisteet alkavat vuotaa heikkolaatuisilla tuotteilla). Nykyisinhän myös 230V verkkovirtakiertopumput perustuvat harjattomiin dc-moottoreihin, joita varten verkkovirta ensin tasasuunnataan.
 
Ylös