Ilmastointilaite ilman sähköä

Vaikka ei uskoisi, niin muutaman kuukauden päästä hikoillaan taas helteissä. Täysin muihin projekteihin liittyen tuli vastaan pari antiikkista menetelmää, joilla sisäilman viilennyksen voi hoitaa täysin ilman sähköä:

https://en.wikipedia.org/wiki/Solar_chimney

https://en.wikipedia.org/wiki/Windcatcher

Mitähän hauskaa noilla voisi kehittää? Mökille jääkaapin?

Kanadalainen lämpökaivo? joskus oon semmosen nimen kuullu. Tolla sais myös talvella ilman esilämmityksen.

nää on juurikin niitä juttuja, kun ei oikein ole mitä myydä(tehdä bisnestä) ei niitä mainosteta eikä mainita juurikaan
tavallinen vanha hirsitupa ja siina se uunin rumilus on useimpina kesinä ollut riittävä
varjopuolelta ovet ja ikkunat auki niin johan on vilpoisaa
kerran kymmeneen vuoteen on muutama päivä kesässä jolloin noillakin säädöillä mennään yli 25°c, mutta silloin nautitaan laämpimästä...lähdetään rannalle
koneellisella ilmastoinnilla saadaan sitten kurkku kipeäksi, hartiat jumiin ja talot homeeseen, mutta myyntipuoli myhäilee....siten onkin mitä myydä

Mökillä käytin jo viime vuoden vanhaan lähes käyttämättömäksi jääneeseen porakaivoon asennetun kiertoputken viilentämään tuloilmaa. Tuo auttaa, mutta teho ei ihan riitä, kun kaivo on matalahko (30m). Kotiin teetin oikein kunnon porakaivon ja olen rakennellut sen kiertoputkiston jatkeeksi taloon haaraputkia, joilla toistaiseksi on vain esilämmitetty tuloilmaa ja parannettu pitkähköjen kivirappusten pysymistä jäättömänä (portaissa on kiertoputkisto alla). Tässä on tarkoitus lisätä muutama kondensoiva puhallinpatteri kesää varten.

Tuo nesteen kierrätys vie hiukan sähköä, pumppu on ollut säädettynä n. 20Wn teholle, joten tuota voisi jopa käyttää aurinkopaneelista ja akusta (jos haluaisi hifistellä, järkeähän ei koko hommassa taloudellisessa mielessä muuten ole, mutta jäähdytysilmalämpöpumput alkavat olla kaput ja kaivosta voi kuitata kotitalousvähennyksiä). Olen tottunut nukkumaan 18-asteisessa huoneessa, joten kesäksi on jotakin tehtävä.

kyllä luonto on voimakas, meillä lämpökeskus on puolittain maan alla, niinkuin kellari
siellä ei ole talvella vaaraa pakkasesta ja kesällä voi helteellä mennä vilvoittelemaan vaikka 4m³ pytyn sisällä on 100°c
rakennettu leca harkoista, katossa 30cm teräsbetoni/liittolevy.....hyvin se massa ja maa tasaa

kotte' lle, jos alaspäin on tilaa, niin kerros lisää, voi olla että helteelläkin joutuu hieman lämmittämään

jolla sanoi:

kotte' lle, jos alaspäin on tilaa, niin kerros lisää, voi olla että helteelläkin joutuu hieman lämmittämään

Klikkaa laajentaaksesi...

Talon alempi kerros on puolittain maan sisässä ja kyllä tuo kesällä on luonnostaan viileämpi kuin ylempi kerros, mutta lämmitystä ei tarvita toukokuun ja loka-marraskuun välisenä aikana. Lattialämmitys ilmeisesti varaa lämpöä maahan talvella niin, että lattiakin pysyy lämpimänä.

Silloin, kun heinä-elokuussa oli menneinä vuosina lämmintä, alakerta tuli turhankin lämpimäksi, vaikka ylhäältä valui viileää (ylhäällä oli jäähdytettävä). Alakertaan liittyy varasto, jossa on pakastimia ja tuo tila on aina kesävuosipuoliskona turhan lämmin. Lämpö siirtyy varaston ja asuintilojen välillä niin, että talvella ei ole käytännössä koskaan tarpeen lämmittää, mutta sieltä johtuva lämpö sitten haittaa kesällä.

Riippuu aivan maaperän laadusta, miten se käyttäytyy lämmitysmielessä. Täällä maa on sora-hiesu-moreenia ja kun pohjaveden pinta on 5...6 metriä perustan alapuolella, ei se sanottavammin jäähdytä. Voimakkaat vesisuonet ovat kalliossa vasta parin kymmenen metrin syvyydessä ja tasaavat lämmön kalliossa jonnekin 8...9 asteen vaiheille ympäri vuoden.

Ei ihan niin kuumaa maata löydy Suomesta. Yleinen käsitys on, että maaperän lämpötila on suurin piirtein sama kuin paikan vuoden keskilämpötila. GTK, jolla on ilmeisesti aiheesta parempaa tietoa, sanoo kuitenkin Suomessa maan lämpötilan olevan 2 astetta korkeampi kuin ilman keskilämpötila:

http://www.gtk.fi/geologia/luonnonvarat/geoenergia/

Ero yleismaailmalliseen totuuteen johtunee siitä, että Suomessa lumipeitteen alla ei tapahdu yhtään mitään lämpömielessä. Maaperä ei siis tiedä, onko pihalla -40 vai nollakeli. Tuo sitten aiheuttaa, että kovat pakkaset vaikuttavat vain ilman keskilämpöön - eivät maaperän lämpötilaan.

denzil dexter sanoi:

Ei ihan niin kuumaa maata löydy Suomesta. Yleinen käsitys on, että maaperän lämpötila on suurin piirtein sama kuin paikan vuoden keskilämpötila. GTK, jolla on ilmeisesti aiheesta parempaa tietoa, sanoo kuitenkin Suomessa maan lämpötilan olevan 2 astetta korkeampi kuin ilman keskilämpötila:

http://www.gtk.fi/geologia/luonnonvarat/geoenergia/

Ero yleismaailmalliseen totuuteen johtunee siitä, että Suomessa lumipeitteen alla ei tapahdu yhtään mitään lämpömielessä. Maaperä ei siis tiedä, onko pihalla -40 vai nollakeli. Tuo sitten aiheuttaa, että kovat pakkaset vaikuttavat vain ilman keskilämpöön - eivät maaperän lämpötilaan.

Klikkaa laajentaaksesi...

Suomessa maaperän lämpö nousee alaspäin mennessä - lämpöä tulee myös alhaalta.

denzil dexter sanoi:

Ei ihan niin kuumaa maata löydy Suomesta. Yleinen käsitys on, että maaperän lämpötila on suurin piirtein sama kuin paikan vuoden keskilämpötila. GTK, jolla on ilmeisesti aiheesta parempaa tietoa, sanoo kuitenkin Suomessa maan lämpötilan olevan 2 astetta korkeampi kuin ilman keskilämpötila:

http://www.gtk.fi/geologia/luonnonvarat/geoenergia/

Ero yleismaailmalliseen totuuteen johtunee siitä, että Suomessa lumipeitteen alla ei tapahdu yhtään mitään lämpömielessä. Maaperä ei siis tiedä, onko pihalla -40 vai nollakeli. Tuo sitten aiheuttaa, että kovat pakkaset vaikuttavat vain ilman keskilämpöön - eivät maaperän lämpötilaan.

Klikkaa laajentaaksesi...

Maan lämpötila on aika lailla tekemisissä pohjaveden virtausten kanssa ja pohjavedethän täydentyvät vain sulana aikana. Esimerkiksi syksyn sateet ovat lämpimiä ja vesi vie tuota lämpöä maahan. Sateet myös kuljettavat pintakerrosten lämpöä syvemmälle. Keväällä taas sulava vesi nostaa maan lämpötilaa nollan yläpuolelle, koska maa läpäisee vettä vain sieltä, mistä lämpötila on jo noussut vähintään nollaan.

Täällä etelärannikolla vuoden keskilämpötila taitaa olla jopa kuuden asteen tienoilla, eli pari astetta tuohon lisää on jo kahdeksan asteen paikkeilla. Meillä tilanne on vielä sellainen, että tuossa lähistöllä on useamman kymmenen metriä korkea eräänlainen kallioinen rannikkoharjanne, joka tuntuu keräävän runsaasti pohjavettä. Tässä onkin harjannetta pitkin kumpaankin suuntaan luokkaa puolen kilometrin päässä melko runsasvetisiä lähteitä, joissa virtaus on vuoden ympäri muutamasta litrasta muutamaan kymmeneen litraa sekunnissa. Tuo vesisuonisto epäilemättä tuo myös syvempien kalliokerrosten lämpöä pintaan.

En ole pumpannut tuota kaivon pohjavettä niin pitkään ja paljon, että ylempien kerrosten pohjaveden lämpötilasta saisi varmuuden. Vettä sinällään tulee niin paljon (maanpinnalta kuuden metrin syvyydeltä imien), että tavanomaisella kilowatin luokkaa olevalla vesiautomaatilla voi laskea jatkuvasti hanan täydeltä. Tuo runsas 8-astetta on lämpötila, jonka n. +5-asteinen ulkoilma saavutti tänään, kun sitä esilämmitti eristetyn putkiston kautta johdetulla maaliuoksella.

VesA sanoi:

Suomessa maaperän lämpö nousee alaspäin mennessä - lämpöä tulee myös alhaalta.

Klikkaa laajentaaksesi...

sain hieman erilaista tietoa korkeakoulu insinööri opiskelijoilta parikymmentä vuotta sitten kun heidän kanssaan maalämmöstä tuli aina, kun aikaa sattui olemaan rupatteluun
sanoivat että putkistoa ei kannata asentaa yli metrin syvyyteen koska silloin menetetään kesällä keräytyvän auringon säteilyn hyöty kun mennään 'ikiroudan' alueelle
mitä nyt joskus edellisessä elämässä tuli 4m syyvyydessä käytyä useamminkin, oli se kylmää....kylmempää kuin pinnemmassa

jolla sanoi:

VesA sanoi:

Suomessa maaperän lämpö nousee alaspäin mennessä - lämpöä tulee myös alhaalta.

Klikkaa laajentaaksesi...

sain hieman erilaista tietoa korkeakoulu insinööri opiskelijoilta parikymmentä vuotta sitten kun heidän kanssaan maalämmöstä tuli aina, kun aikaa sattui olemaan rupatteluun
sanoivat että putkistoa ei kannata asentaa yli metrin syvyyteen koska silloin menetetään kesällä keräytyvän auringon säteilyn hyöty kun mennään 'ikiroudan' alueelle
mitä nyt joskus edellisessä elämässä tuli 4m syyvyydessä käytyä useamminkin, oli se kylmää....kylmempää kuin pinnemmassa

Klikkaa laajentaaksesi...

Riippuu vuodenajasta. Suunnilleen kymmeneen metriin maan lämpö muuttuu vuodenaikojen mukaan viiveellä, mitä syvemmällä sitä vähemmän, siitä on hienoja kuvia, mutta en nyt löydä. Siitä vielä syvemmällä ytimestä virtaava lämpö ja Suomessa uraanin hajoaminen ( siitä Radon.. ) nostavat lämpötilaa sitä enemmän mitä syvemmälle mennään.

Syksyllä väitettiin sanomalehtiartikkelissa, että viiden kilometrin syvyydessä olisi syksyllä mitattu jotakin hiukan vajaa 80 astetta (jäähdytysvesivirralla jäähdytettynä) tuossa runsaan viiden kilometrin etäisyydellä meiltä, https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005401467.html. Aika tasaisesti lämpötila kasvaa, mitä syvemmälle mennään.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/malmi-ehtyy-mutta-kaivos-versoaa-uutta-el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4-pyh%C3%A4salmella-viljell%C3%A4%C3%A4n-perunaa-660-metrin-syvyydess%C3%A4-1.197730

Meilläkin on tuo 'kiertotalous' huushollissa. Ilmalämpöpumppu ryömintätilassa, LTO-koneen tuloilmaputki kiertää samaisen tilan kautta lämmittäen tuloilmaa näin talvella ja viilentäen kesällä. Aurinkopaneelien verkkoinvertterit on samaisessa tilassa, joten niidenkin pieni hukkalämpö hyödynnetään. Käyttövesivaraajan vastukseen suorakytkennällä liitetyt aurinkopaneelit lämmittää keskikesällä ryömintätilan vastuksia silloin kun KV-varaaja on tavoitelämmössä. Kesällä rossitilan kissanluukut pidetään auki ja näin talviaikaan luonnollisesti kiinni. Erittäin lämpimällä kesähellejaksolla kun LTO-koneen 'jäähdytysominaisuus' ei riitä päräytetään ilmalämpöpumppu jäähdyttämään, jolloin se puolestaan lämmittää ryömintätilaa. Luonnollisesti ilmalämpöpumppu kesähelteellä saa sähkönsä aurinkopaneeleista. Samaiset aurinkopaneelit tuottaa hellejaksolla käyttösähkön puhaltimille, jotka tehostaa lämpimän ilman liikettä ryömintätilassa. Tällä systeemillä pyöriväkennoiselle LTO-koneelle menee kylmimmillään talvella noin -5 -asteinen tuloilma. Takka-leivinuuni on 'perustettu' ryömintätilaan jolloin talvinen lämmitys siirtyy kyseiseen tilaan sitä mukaa kun lämmityskertoja tihennetään. Näin kovan talven kuin tämäkin on jälkeen tila on asteen verran pakkaselle ja suhteellinen kosteusprosentti on luokkaa 50%. Vuosien saatossa ilmalämpöpumpun kuumakaasusulatukset on hävinneet kokonaan, koska huurua ei vähäisen kosteuden vuoksi keräännyt enään sydäntalvella kennolle ja tilan höyrysulkumuovin alainen hiekka on ruutikuivaa. Syksyllä tilan ollessa 'kostein' on suhteellinen kosteus maksimissaan luokkaa 80%. Syksyllä kun kissanluukut suljetaan ja lämmityskausi aloitetaan poistaa lämpöpumppu nopesti kosteutta tilasta. Lorina vaan kuuluu poistoputkesta. Lämpöpumpun kenno ei silti huurru, koska tila on vielä niin lämmin. Eli vuosien 'empiirisen' kokemuksen perusteella kaikki toiminnot tukevat lämmitysjärjestelmässä toisiaan ja huushollin energiatehokkuus on luonnollisesti kohdallaan. Edes suihkussa kuumalla vedellä lotraaminen ei mene täysin hukkaan, koska viemäriputket on jo lähes ilman eristeitä rossitilassa ja luovuttaa 'lämpönsä' ilmalämpöpumpulle. Antaisitteko hemmot vielä pieniä vinkkejä energian säästöön. 

Tuossa on myös mielenkiintoinen sorptioviilennin, mikä tosin ei toimi täysin ilman sähköä, mutta regeneroi sorptioliuoksen auringon lämmöllä.
Sorptioliuos sitoo ilmasta kosteutta, ja kuiva ilma puhalletaan putken läpi, missä virtaa vettä. Veden voimakas haihtuminen viilentää ilman.

Samaan ilmiöön perustuu myös kaasujääkaappi, tosin aineet on eri, ja järjestelmä hieman monimutkaisempi ja korkeapaineinen.

Crosley Icyball varmasti aikanaan mullistava laite, Jääkaappi kun toimi vaikka polttopuilla . https://en.wikipedia.org/wiki/Icyball