Keskittävä keräin

eros

Member
Moi, täällö jollakulla oli keskittävä keräin ja vesijäähdytetty paneli?

Voisiko kertoa siitä kokemuksia, hyötysuhteita jne.

Tuli nimittäin mieleen, että jos tekisi parabloidi heijastinpötköä ja väsäisi kapean panelirivistön polttopisteen liki, sekä vesijäähdytyksen, saisi ns. kaksi kärpästä yhdellä tempulla, eli sähköä ja lämmintä käyttövettä.

Kuinka kuumaksi panelit passaa päästää, ilmeisesti 50C jo laskee tehoa ~15% tms.?

Entä kuinka kovaa keskitystä uskaltaa käyttää? Onko esim 15cm panelille 3m rosterilevystä tehty kaari liian paljon?

Kun tuo laiskuus iskee, tarvisi paljon vähemmän juotella panelinauhaa per kw, jos tekee keskittävän..

T:Eerin
 

Harpi

New member
eros sanoi:
Moi, täällö jollakulla oli keskittävä keräin ja vesijäähdytetty paneli?

Voisiko kertoa siitä kokemuksia, hyötysuhteita jne.

Tuli nimittäin mieleen, että jos tekisi parabloidi heijastinpötköä ja väsäisi kapean panelirivistön polttopisteen liki, sekä vesijäähdytyksen, saisi ns. kaksi kärpästä yhdellä tempulla, eli sähköä ja lämmintä käyttövettä.

Kuinka kuumaksi panelit passaa päästää, ilmeisesti 50C jo laskee tehoa ~15% tms.?

Entä kuinka kovaa keskitystä uskaltaa käyttää? Onko esim 15cm panelille 3m rosterilevystä tehty kaari liian paljon?

Kun tuo laiskuus iskee, tarvisi paljon vähemmän juotella panelinauhaa per kw, jos tekee keskittävän..

T:Eerin

Minulla oli käytössä peileillä tehty n. 10 neliön keskittävä keräin. Mitään tehomittauksia ei ollut, joten tehoista on hankala antaa kommenttia.
Polttopiste oli n. 50*50cm ja lämpötila kesällä vesikennon pinnassa yli 400 astetta.
Sähkökennoilla pääsee lähelle (joskus jopa yli) nimellisarvoja suoralla auringon valolla ja en usko että noista arvoista päästään merkittävästi yli
vaikka valoa kerättäisiin kennoon enemmän.
Lämmöstä johtuvaa tehonalenemaa sähkökennossa en ole tarkemmin laskenut, mutta on se ainakin minulla enemmän kuin 15%.
Minulla nyt sähköpaneelissa max peak current 8,98A Tuo on jo aika paljon kun ottaa huomioon millaisia johtimia kennojen liittämisessä on käytetty .
Jos tuosta keskityssysteemistä haluaa tarkan, niin on varmasti työläämpi tehdä kuin tinata noita kennoja...

T:Harri
 

eros

Member
Tjoo en nyt ihan 10/0,25=40x keskittävää meinannut, vaan vähän kohtuullisempi. Oliko omasi tarkoitus siis tehdä höyryä vai miten (ja kuinka korkea lämpö?) hyödyntää lämpö?

Ts, jos 3m rosteripellin kääntää barabloidiksi, niin halkasijaa tulee luokkaa 2m. Keskelle jos tulee se 16cm kennorivi, niin keskitys olisi 2/0,16=12,5x.

Toki jos tuosta 40x on vedettävissä lineaarinen johtopäätös 400C, niin 12.5x -> 120C?

Ajatus tuli siitä, että jokin putiikki on tehnyt keskittäviä keräimiä ja saanut 25% kokonaishyötysuhteen. Niillä on vain ihan pieni murunen hyvälaatuista kennoa polttopisteessä. Niitä piti vain träcätä suht tarkkaan aurinkoon.

Parabloidi tuubilla  ei tarvisi träcätä kuin vain yhtä akselia, joka olisi paljon helpompaa. Lisäksi keskitys tuottaisi sitä lämmintä vettä, jäähdytys kun on pakollinen. Eli saataisiin tilanne, että tulisi ensin sähköä se mitä hyötysuhde sanoo ja hukasta iso osa saataisiin lämpönä.

Paljon helpompaa, kuin tehdä termisen prosessin kautta sähköä ja jätelämpöä. Selkeästi valitsemalla kennot hyvin (=avaruuslaatua) niin päästään varsin koviin hyötysuhteisiinkin. Niin ja murto-osa kustannuksella..(?)

Eli alumiini kotelopalkkia 160mm x ? (sopivaa hyllykamaa?) x esim 6m. (0.6v*6m/0,16=22.5v), pöytäsirkkelillä siihen urat alapuolen yhdyslankojen verran, ohut lasikuitumatto, epoksia ja kennot suoraan kiinni. Kennojen päälle hyvälaatuista 2komp lakkaa. Alumiinikotelon takopuolelle foam tms. eriste.
Koko pötkylä ripustetaan parabloidin polttopisteen liki (vähän alle, jotta koko 15cm keräinala saa säteilyä) ja yhden akselin kääntelymekanismi jotenkin fiksusti.
Vesi kiertämän alumiinikoteloon. Kennojen jähdytyksen pitäisi olla suht hyvä, koska vain vähän lasikuitua (sähköeriste) ja epoksia on välissä (esim 0.1mm?).
Kennopötkylän kennojen suojaksi voi vielä leikata lasilevyn ja ripustaa sen esim 0.5cm etäisyydelle kennoista, tällöin se toimii myös lämpöeristeenä, joten tuottaa lämpöä talvipakkasellakin.

Niin ja jos keräin on 6m pitkä, eli menee n. 35 kennoa (~á 2eur) ja efektiivistä pintaa tulee ~12m², niin 10% hs voisi tehdä sen 1,2kw sähkötehon. Kennot ei ole tuossa systeemissä se kustannus, mutta ei se alumiini tai rosterilevykään ole mahdottoman hintaista per neliö.
--> tuleeko hinta niin ales, että kannattaa jo pörssisähkön hinnalla tehdä?

Hyviä ideoita, kuinka levyt saisi peilikiiltäviksi? Vai pitäisikö tehdä fresnell tyyliin vain suorista lasipeili suikaleista, esim 15cm leveys pitäisi toimia ok, jos keräinpötkylä jo 15cm leveä.

Joitakin autolasi puljujakin on, ehkä parabloidi peilin tekokaan ei olisi mahdotonta, vielä jos saisi karkastuna..

Pidättekö mahdollisena? Tuon etu saattaa olla vielä sekin, että tuottaa edes jotakin pilvisellä säällä, terminen systeemi ei tuota.

T:Eerin
 

eros

Member
Harpi sanoi:
Sähkökennoilla pääsee lähelle (joskus jopa yli) nimellisarvoja suoralla auringon valolla ja en usko että noista arvoista päästään merkittävästi yli
vaikka valoa kerättäisiin kennoon enemmän.

Tuo on sinänsä helppo testata: peilillä ohjaa lisää valoa olemassaolevaan kennoon ja katsoo mittarista heilahtaako lisää amppeereja..

Niin ja ne fotonit tekevät sen virran, jos niiden määrä lisääntyy, niin pitäisi sen virrankin lisääntyä. Tosin en tieäd tuleeko rajat vastaan jos 12x enemmän pannaan fotoneja, lankojen vastushäviö tulee ainakin suht isoksi. Tosin kukaan ei estä kolvaamasta useampaa lankaa päällekkäin.

2mm leveä, ohut kuparilanka ja siitä 12x~9A=~100A läpi ei ole ehkä se kovin hyvä idea, tai tulee ainakin melkoisen kuumaksi.
Mutta saahan sitä neliömäistä käämilankaa, yhden sivun lakan poistokin onnistunee. 4mm² langasta uskaltaa jo pistää 100A läpi, jos jäähdytys on kunnossa, niin ja lankoja oli kaksi. Joitakin kennoja on joissa on kolme lankapaikkaa, ei vain mun hyllyssä (vielä)..

0,018ohm/mm² -> 6m*0.018/8mm²=0,0135ohm *100A -> 1,35v, eli vielä siedettävä itse keräimen osalta.

T:Eerin
 

Harpi

New member
eros sanoi:
Oliko omasi tarkoitus siis tehdä höyryä vai miten (ja kuinka korkea lämpö?) hyödyntää lämpö?
Lämmintä vettä vain. Logiikkaohjaus, vesikierron lämpötilan mittaukset ja taajuusmuuttajakäyttöinen pumppu.

Vesi kiertämän alumiinikoteloon. Kennojen jähdytyksen pitäisi olla suht hyvä, koska vain vähän lasikuitua (sähköeriste) ja epoksia on välissä (esim 0.1mm?).
Tarvitaanko varasysteemiä jos jäähdytykseen tulee häiriö esim sähkökatko.

Kennopötkylän kennojen suojaksi voi vielä leikata lasilevyn ja ripustaa sen esim 0.5cm etäisyydelle kennoista
Kestääkö lasi. Itsellä ei kestänyt karkaistu lasi, täytyi olla ns. takkalasia.

Hyviä ideoita, kuinka levyt saisi peilikiiltäviksi?
Säiliörekoissa käytetään säiliöiden eristyksen pinnoitukseen kiillotettua rosterilevyä, suht hyvä pinta.

T:Harri
 

EVV

Member
eros sanoi:
,
,
Hyviä ideoita, kuinka levyt saisi peilikiiltäviksi? ,
T:Eerin

Enpä tiedä onko idea hyvä, mutta itse tein peilin  rosterista ja  alumiinista osaan PT- keräimiä. Kiillotin ne K-raudasta saatavalla Johnsonin rosterin kiillotusnesteellä. Käytin kankaista porakoneen kiillotuslaikkaa. Hankin rosterin romuliikeestä. Eipä niistä aivan priimapeilejä tullut. Rosteri pysynnee pitempään kiiltävänä kuin alumiini.

















 

Puuha

Well-known member
rosteria on tullut kiillotettua vasitulla kiillotusvahalla ja auonvahauskoneella. ei mitään suuria pintoja sillä on aika työ saada naarmut piiloon.
 

Raitzi

New member
eros sanoi:
Moi, täällö jollakulla oli keskittävä keräin ja vesijäähdytetty paneli?

Voisiko kertoa siitä kokemuksia, hyötysuhteita jne.

Tuli nimittäin mieleen, että jos tekisi parabloidi heijastinpötköä ja väsäisi kapean panelirivistön polttopisteen liki, sekä vesijäähdytyksen, saisi ns. kaksi kärpästä yhdellä tempulla, eli sähköä ja lämmintä käyttövettä.

Kuinka kuumaksi panelit passaa päästää, ilmeisesti 50C jo laskee tehoa ~15% tms.?

Entä kuinka kovaa keskitystä uskaltaa käyttää? Onko esim 15cm panelille 3m rosterilevystä tehty kaari liian paljon?

Kun tuo laiskuus iskee, tarvisi paljon vähemmän juotella panelinauhaa per kw, jos tekee keskittävän..

T:Eerin

Kannattaa pyrkiä pitämään paneelit vaan mahdollisemman kylmässä, jotta tehoa tulee lisää. Sähkö on paljon lämmintä vettä arvokkaanpaa. Se sitten on sitten oma juttunsa, että osaa optimoida pumpun virtauksen suhteessa tuotantoon.
 

Puuha

Well-known member
Puuha sanoi:
rosteria on tullut kiillotettua vasitulla kiillotusvahalla ja auonvahauskoneella. ei mitään suuria pintoja sillä on aika työ saada naarmut piiloon.

niin no tämä ei tietenkään avannut oikein kunnolla miten. eli olen lähtenyt liikeelle siittä että rosteri on ensin matattu tasaisesti kauttaaltaan +200 paperilla siirtyen sitten 400, 600, 800 kautta vahaan. autoglymillä on ainakin aika oivaa tuo metal polish tms.

sittenhän on myös mahdollisuus jos pinta-alaa tulee merkittävästi että sähköllä sitten kiilottaa sillä useata neliötä on hankalaa saada tasaisesti kiiltäväksi. tosin näitä sähkökiillotusaltaita ei ihan jokaisessa kioskissa taida olla.
 

eros

Member
Harpi sanoi:
Tarvitaanko varasysteemiä jos jäähdytykseen tulee häiriö esim sähkökatko.

Minusta varminta, että kiertopumppu on 28v dc tms ja kytketty suoraan kennojen kanssa rinnan. Lisävarana voi olla lämpöanturi ja jos keräinpalkki menee liian kuumaksi, niin kääntömoottori kääntää keräimen pois auringosta + tulee häly. (ts. jos vesi katoaa tai on liian kuumaa)

Kestääkö lasi. Itsellä ei kestänyt karkaistu lasi, täytyi olla ns. takkalasia.
En tiedä, 12x tms. keskitys, tuleeko liian kuumaksi?

Säiliörekoissa käytetään säiliöiden eristyksen pinnoitukseen kiillotettua rosterilevyä, suht hyvä pinta.

Jep, tosin on olemassa ilmeisesti ohutta muovikalvoa, jossa on peilipinta. Kalvo olisi suht edullista vs. rosteria neliökaupalla.
Valmiiksi kiillotettua rosteria saa myös.

T:Eerin
 

Puuha

Well-known member
adr-, maito. polttoainesäiliöiden pinta on yleensä harjaamalla kiillotettua rosteria joka tuodaan kokoamispisteeseen päällystettynä suojakalvolla.

sekin tosin käy kyllä aihioksi jos ei ole niin nopönnuukaa että oma pärsäkerroin erottuu selvästi pinnasta.
 

eros

Member
Löysin netistä mylar kalvoa. Samankaltaista, kun sipsipusseissa tms. Pitäisi heijastaa 98% valosta ja tuota 130m² maksaa n. sata ecua..

Teräksestä tms. muottipala, jonka pintaan päin hopeapuoli, sitten laminoidaan päälle lasikuidusta. Alipaine laminointi voisi olla varsin vaivatonta.
Metallimuotista voi tehdä lämmitettävän, joten saa kovettumaan hiukan nopsempaan.

Ko paloja sitten pulteilla toisiinsa jne. Esim 3m leveää ja 6m pitkä pötkylä pitäisi jo varsin kivasti antaa energiaa..

T:Eerin
 

eros

Member
Miten tuon aurinkovoiman kapasiteettikertoimen kanssa on? Onko panelin erilaisilla kallistukulmilla tai/sekä seurausjärjestelmällä kuinka paljon vaikutusta ko. kertoimeen?

ts. jos paneli sen 74 asteen kulmassa, niin tehoa tulee tasaisemmin ympäri vuoden, mutta juhannuksen huipputehot hiukan leikkautuu..

Kun nytkin seuraa mistä aurinko nousee ja minne se laskee, niin päätä saa pyörittää melkoisesti. Talvipäivän seisauksen paikkeilla aurinko kipuaa kumminkin vain 7.5 asteen korkeuteen, hiukan puiden latvojen yläpuolelle..
Ts. kesällä seurantajärjestelmän luulisi nostavan tuottoja melkoisesti..?

20.3 alkaa 6kk kesäkausi, jolloin päivän pituus ylittää 12h ja aurinko kulkee 180 asteen kaaren paremmalla puolen..

T:Eerin
 

Puuha

Well-known member
jos on normaali pmw säädin ja 80W paneli niin seuraajalla saa nostettua n.20% vuosituottoa. Mppt säädin nostaa vuosituottoa vielä lisää 5-10%. Tämä siis verrattuna kiinteään asennukseen pmw säätimellä saavutettuun tuottoon.
 

Raitzi

New member
Lisää "mielipiteitäni" aurinkosähköstä:

Siis tuo 11% olettaa että laitat kulmaksi noin 44 astetta mikä on melko lähellä optimia keskisuomessa, kun otetaan paneelin hyötysuhteen muutoksen lämpötilan funktiona mukaan(talven säteily on siis hieman arvokkaampaa ja säteilymaksimi tulee lähempänä 40 astetta)

Itse arvioisin että seurantalaitteella voidaan meillä päästää helposti yli 30% lisätuottoon (laskennallinen lisä ilman laitteen omaa sähkönkulutusta on lähempänä 40%) Päivän sisäisellä seurannalla on huomattavan paljon enemmän merkitystä(pohjolassa) kuin pelkän inclination, eli kallituskulman muuttamisella kuukausittain. (pelkän kallistuskulman optimoinnilla saadaan noin 4.5% lisää verrattuna kiinteään)
 

eros

Member
Niin, no pohjolassa juhannuksen aikaan aurinko kiertää liki 360 astetta, jos seurantaa ei ole, niin on vain 12h jakso, jolloin säteitä tulee paneliin..
Tämän perusteella vain 30% lisä tuntuu varsin pieneltä, toki päivän pituus muuttuu aika nopeasti, joten pitempiaikainen keskiarvo voi toki olla se 30%. Silti päivä on pitempi, kuin 12h 6kk ajan..

Kallistuskulman optimointi ei siis ole kovinkaan järkevää? Se vain luokkaan ~60-50 astetta kiinteäksi ja ko. akselin pyöritys kellokoneistolla? Mielusti 300 astetta tms. kääntelykulma..

T:Eerin
 

Puuha

Well-known member
puhuuhan ne jotkut 70% vuoden tuottojen lisäyksistä mutta aikansa kyseltyä kauttarantain on seuraajan hankkimisen yhteydessä panelien kytkentä muutettu rinnasta sarjaa sekä pwm-säätimen tilalle vaihdettu mppt-säädin.

http://www.kolumbus.fi/peimari.mc/tuotto2008.html tuossa olisi tilastoa jota ei ole hetkeen päivitetty mutta siitäpä voi sitten vertailla. 600W paneleita niin seuraajilla kuin myös kiinteästi.
 

eros

Member
Puuha sanoi:
http://www.kolumbus.fi/peimari.mc/tuotto2008.html tuossa olisi tilastoa jota ei ole hetkeen päivitetty mutta siitäpä voi sitten vertailla. 600W paneleita niin seuraajilla kuin myös kiinteästi.

Hmm, siis vain 10% lisäys? Tosin sanoo, että panelit varjostaa toisiaan, asennus katon eteläreunalla leikkaa tuottoa aivan varmasti keskikesällä, kuinkahan paljon kääntelylaitekaan niitä kykenee kääntämään jne.

Mitä mieltä olette, onko tuon zw-600 tuuligeneraattorin tehokäyrä hyvä pienillä tuulilla? 4m/s 17% nimellistehosta, 9m/s täysi nimellisteho, lähtee pyörimään jo 1.5m/s, 2m/s 5% nimellistehosta?

T:Eerin
 

kariky

Member
eros sanoi:
Niin, no pohjolassa juhannuksen aikaan aurinko kiertää liki 360 astetta, jos seurantaa ei ole, niin on vain 12h jakso, jolloin säteitä tulee paneliin..
Tämän perusteella vain 30% lisä tuntuu varsin pieneltä, toki päivän pituus muuttuu aika nopeasti, joten pitempiaikainen keskiarvo voi toki olla se 30%. Silti päivä on pitempi, kuin 12h 6kk ajan..

Kallistuskulman optimointi ei siis ole kovinkaan järkevää? Se vain luokkaan ~60-50 astetta kiinteäksi ja ko. akselin pyöritys kellokoneistolla? Mielusti 300 astetta tms. kääntelykulma..

T:Eerin

Tuosta seurannan tehokkuudesta ja tarpeesta kopsasin taannoin vähän taulukkotietoa tänne foorumille:
http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php?topic=393.msg2905#msg2905

Kallistuskulmaksi joku 60 astetta näyttäisi aika sopivalta noin keskimäärin, tai vaikka 55 kesäksi ja joku 65 syksystä kevääseen niin pääsee parilla säädöllä vuodessa  ;D
 
Ylös