Aurinkopaneelit öljykattilan rinnalle

Forumin ja viimeaikaisen hintakehityksen innoittamana tuli tehtyä päätös satsata aurinkopaneeleihin, aiemmin suunniteltujen lämpökerääjien sijaan.

Viikko sitten saatiin paneelit katolle ja invertteri verkkoon. Valmispaketti 5kWp paneelit ja Froniuksen 3P invertteri.

Kuorman optimointiin Raspberry Pi ja siihen perään pari SSR relettä. Kyseessä vanha rintamamiestalo, jossa kaikki kulutussähkö on yhdessä vaiheessa, niin ohjauslogiikka kahden muun vaiheen ohjaamisesta kattilan vastuksille oli aika suoraviivainen toteuttaa. Joskus jatkossa sitten oikein energiamittaus ja tarkempi omankäytön optimointi.

Nyt on viikon verran seurailtu tuloksia....pohjoinen sijainti ja vuodenaika huomioon ottaen tulokset on varsin lupaavia.

Täältä(kin) löytyvä info on erityisen tärkeä meille aiheeseen tutustuville ja ensiaskeleita ottaville.

Kiitoksia aktiivisille forumin kirjottajille! 

Sähkölaitoksesi ei sitten nettomittaa vaiheita vai?

Joo sen saa kohtuu helposti vaihekohtaiseksi sen jutun, jos lukee energiamittarilla vaihekohtaiset verkkoenergiat ja vastus on 3P+N tavalla kytketty, tarvitaan vain 3 SSR tjms jotta saa kaikki vaiheet hallintaan omaan käyttöön.

Frooniuksesta saa ModbusTCP:llä tuottotiedon (vaikka ei edes välttämätön) energiamittarista ModbusTCP myös onnistuu ja kai Pi:kin taipuu ModbusTCP kyselyihin?

Moi,

Kyllä kai tuo sähkömittari nettoaa hetkellisen kulutuksen. Mutta koska en ole osannut ko. tietoa omaan käyttöön lukea, niin "logiikka" pohjautuu pelkkään invertterin tuottotietoon ja peruskulutuksen arviointiin. => ei ollenkaan optimi.

Forniusessa oli  wlan mukana, niin ei tarttenu piuhoja vetää. Pi kyselee wlanin yli suoraan Froniuksen API protokollaa. Oli hyvin suora viivainen toteuttaa noin.

Ymmärsinkö oikein että siitä sähkölaitoksen energiamittarista sais ModbusTCP kautta tiedot omaan käyttöön? Löytyskö tästä jotain tarkempaa tietoa/vinkkiä? RS485? Onko noissa suuria mallikohtaisia eroja vai onko enempi sääntö kuin poikkeus että niitä pääsee itse lukemaan? Sähkölaitokselta kun asiaa tiedustelin, niin apuja ei tullut.

Aivan oleellinen pointti tuo +N sinne vastuspakkaan, se on lisätty.  Lisäsin varoiksi optoerottimen/vahvistimen RasPin perään niin saa TTL signaalin SSR ohjaukseen.

mktutsi sanoi:

Moi,

Kyllä kai tuo sähkömittari nettoaa hetkellisen kulutuksen. Mutta koska en ole osannut ko. tietoa omaan käyttöön lukea, niin "logiikka" pohjautuu pelkkään invertterin tuottotietoon ja peruskulutuksen arviointiin. => ei ollenkaan optimi.

Forniusessa oli  wlan mukana, niin ei tarttenu piuhoja vetää. Pi kyselee wlanin yli suoraan Froniuksen API protokollaa. Oli hyvin suora viivainen toteuttaa noin.

Ymmärsinkö oikein että siitä sähkölaitoksen energiamittarista sais ModbusTCP kautta tiedot omaan käyttöön? Löytyskö tästä jotain tarkempaa tietoa/vinkkiä? RS485? Onko noissa suuria mallikohtaisia eroja vai onko enempi sääntö kuin poikkeus että niitä pääsee itse lukemaan? Sähkölaitokselta kun asiaa tiedustelin, niin apuja ei tullut.

Aivan oleellinen pointti tuo +N sinne vastuspakkaan, se on lisätty.  Lisäsin varoiksi optoerottimen/vahvistimen RasPin perään niin saa TTL signaalin SSR ohjaukseen.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tuo netotus ei ole ollenkaan itsestään selvyys, on yhtiökohtaisia (politiikka) eroja, oma Caruna ainakin netottaa mutta harvassa on muut netottavat yhtiöt...kannattaa tarkistaa.
Jos netottaa, niin sillo ei ole väliä missä vaiheissa mikäkin kuorma on...eli elämä helpottuis.

Ok... Froniuksessa on joku API mihin Pi:lle konstit. Oliko tuohon jo joku tehnyt jotkut valmiit setit Pi<>Fronius vai pitikö keksiä.

Ei sähkölaitoksen mittarista mitään saa, typerää sinänsä tämä mittarin vaihto kun talouteen päin ei saa mitään tietoa vaikka se kaiken tietääkin.
Ajattelin lähinnä erillistä mittaria, no vaikka se Froniukseenkin kytkettävä mittari osaa Modbus RTU:ta muistaakseni, sitten on muita joihin saamonee Modbus RTU ja ModbusTCP:kin.
Carlo Gavazzilla on monen sortin mittaria bi-suuntaismittauksella.

Jees, kiitos nopeasta vastauksesta.

Tämä vahvisti aiemman käsityksen. Eli mittarissa tiedot on mutta niitä ei saa lukea .

Joo erillinen mittari on listalla jossain vaiheessa. Joutuu vaan tovin pohtimaan että suoraan mittaavaa vaiko joku epäsuora CT-anturi+jännitemittaus. Ja vähän on kyttäyksen alla josko löytys bi-direction mittari jossa ois suoraan wlan, niin ei tarttsi alkaa kaapelia vetämään mittarilta asti.

http://www.fronius.com/en/photovoltaics/products/commercial/system-monitoring/open-interfaces/fronius-solar-api-json-
http://www.fronius.com/~/downloads/Solar%20Energy/Operating%20Instructions/42%2C0410%2C2011.pdf

Tuolta valitsin "IP-osoite/solar_api/v1/GetInverterRealtimeData.cgi?Scope=Device&DeviceID=1&DataCollection=CommonInverterData", niin se tuuppaa vastauksena json objectin, josta saa valikoitua hetkellisen AC Power (PAC) arvon.

Logikkaa oon rakennellu Pi:ssä pyörivän Node Red avulla, niin se ainakin syö suoraan tuon json objectin.

Kattila vastuksina 6x1,2kw.

Ja ohjauslogiikka hyvin yksinkertainen:
- jos paneelit tuottaa yli 1,2kW kytke vastus1 (vaihe2)
- jos paneelit tuottaa yli  2,4kW kytke myös vastus 2 (vaihe3)
- kolmanteen portaaseen ei oo vielä tarttenu mennä.

Peruskulutus on vaiheessa1, eli vastus steppien "yli" tuotettu energia menee peruskuorman kuittaukseen. (tuloksista päätellen mittari netottaa)

Tämähän on kaukana optimista, mutta jokin lähtötaso kuitenkin.

mktutsi sanoi:

(tuloksista päätellen mittari netottaa)

Klikkaa laajentaaksesi...

Eli  näkyy  sähkömittarissa yhtäsuurena kasvuna noiden vastusten kytkentä päälle, vai miten päättelet?

Useamman päivän seuraillu tilannetta ja sähkölaskulle kertyvää kwh määrää. Esimerkiksi vastus päällä1.2kw, paneelien teho noin 1.2kw eli 400w per vaihe ja silti laskua ei kerry normaalia enempää.

Ymmärtääkseni tuossa tilanteessa pitäs kertyä 800W "ylimääräistä" laskutettavaa jos ei mittari summais vaiheita.

Eka kuukausi takana. Ja oikeastaan positiivinen yllätys kyllähän sieltä jotain kertyy, pohjoisesta sijainnista huolimatta.