Akun kulutushuippujen tasoitus kondensaattorilla

denzil dexter

Well-known member
Jokainen tietää ongelman, kun invertteri piippaa vaikkapa vesipumpun tms käynnistyessä, vaikka akussa on vielä hyvin pattia.

Miten tuollaisen huipun tasoittaminen kondensaattorilla oikeaoppisesti hoituu? (Teini)autoissahan käytetään hifi-laitteiden yhteydessä muutaman Faradin kondensaattoria, joka tasoittaa autoa tehokkaamman subwooferin tehopiikit, esim

https://www.amazon.com/BOSS-Audio-CPBK2-2-Capacitor-Storage/dp/B00BKV3DZW/ref=pd_sbs_107_2

Periaatteessa tasoittaminen tietysti onnistuu akkukapasiteettia lisäämällä, mutta en haluaisi kuluttaa rajallisen syklimäärän kestävää akkua tuollaisilla piikeillä. Kondensaattori kun ei käytännössä kulu.

Mikä siis olisi oikea tapa kytkeä laite ja mikä olisi sille oikea kapasiteetti? Minimissään pitäisi saada moottorit käynnistymään pehmeästi, mutta jos sillä esimerkiksi teenkeitin toimisi minuutin, ei sekään haittaisi.
 

Mikkolan

Member
Kondensaattoriin varastoitu energia, eli työ W (joule, J)  W = 1/2 CU² eli pienillä jännitteilä energia sisältö on sangen pieni, esme 12 V ja 1F => 72 J tai 24 V ja 1F => 288 J. Tarvitset talonkokoisen konkan jos haluat sillä teetä keittää.

Akun ja invertterin välisissä johdoissa induktanssi ja reaktanssi aiheutaa virtaan ja jännitteeseen vaihe-eron kun virta nousee jyrkästi, jolloin syöttöteho jää pienemmäksi. Johtojen positiivistä reaktanssia voi pienentää konkalla koska sen reaktanssi on negatiivinen.

Akun ja invertterin väliset johdot kannattaa mitoittaa huomattavasti isommaksi kuin "perinteiset laskutavat" edellyttävät ja tieten mahdollisimman lyhyiksi. Suurin osa inverrtterin kyykäystilanteista poistuu suurentamalla syöttöjohdot 4- kertaisiksi tai jopa isommiksi.

 

denzil dexter

Well-known member
Oli tuossa sellainenkin taka-ajatus, että jos pärjäisi pienemmällä=halvemmalla invertterillä.

Noita konkkia kuitenkin käytetään jopa hybridiautoissa (PSA) joissa niiden energiasisältö riittää auton kiihdyttämiseen ja ohituksiin. Ovat varmaan vetäneet jännitteet tappiin tms. Se kyllä on monessa asiassa tullut vastaan, että 12V järjestelmä on p:a.
 

pere

Member
denzil dexter sanoi:
Oli tuossa sellainenkin taka-ajatus, että jos pärjäisi pienemmällä=halvemmalla invertterillä.

Noita konkkia kuitenkin käytetään jopa hybridiautoissa (PSA) joissa niiden energiasisältö riittää auton kiihdyttämiseen ja ohituksiin. Ovat varmaan vetäneet jännitteet tappiin tms. Se kyllä on monessa asiassa tullut vastaan, että 12V järjestelmä on p:a.
Varsinaisesti asiasta en mitään tiedä mutta eikö tuossa olisi käytettävä n.s "superkondensaattoria".
esim.
https://www.ikh.fi/en/jump-starter-capacotor-12v-max-700a-tel700
 

Hotzone

Member
Ongelmaksi muodostuu se että jos konkalla halutaa estää jännitteen notkahdus, sen on oltava tajuttoman iso. Nimittäin siinä energina laskukaavassa pitää sen jännitteen "U" tilalla käyttää sitä jännitteen suurinta sallittua pudotusta tehopiikin aikana. Konkka on pätevä lyhyisiin luokkaa <20ms piikkeihin.
Halvempaa on kuitenkin vain pistää lisää akkuja ja ehkä pistää varsinaisten aurinkokennoakkujen rinnalle käynnistysakku minkä sisäinen resistanssi on pienempi.
 

Salla

Member
Itse kulkisin sillä tiellä, että invertterin tapauksessa mahdollisimman lyhyet/paksut johtimet akkuun. Akun liitoksista kannattaa pitää hyvää huolta, siis puhtaina ja rasvattuina, liittimet kireällä, puristusliitokset rasvattuna sekä oikean kokoisella räikkäpuristimella tehtyjä. Milliohmi mittarista saattaa olla hyötyä kun järjestelmän "heikkoja" kohtia etsii. Kyllä tietysti kondensaattorikin auttaa asiaa ja koko löytyy varmaan parhaiten sekä laitteiston toimintaa seuraamalla, että kukkaroa katsomalla. Loppumattomiin kun ei kannattane vahvistaa  ;)

Ihan maltillisella kondensaattoripaketilla saa suurehkonkin vaikutuksen aikaan. Siitä olen erimieltä, että "kondensaattori ei kulu"...
 

VesA

New member
Jos vertti kyykkää moottorin startissa ei siihen akkupuolen vahvistaminen, konkilla tai muuten, välttämättä paljonkaan auta. Tutkin tuossa pienen  (xx litraa ) pakastimen käyttöä '500W-peak' vertillä. Invertterin rääkynä oli aikamoista, mutta kyllä systeemi vielä toimi. Kompuran speksejä lukiessa kävikin ilmi että maksimi starttivirta on yli 7A  - joka wateiksi muutettuna olisi jotain 1600W, mutta virrastahan se invertteri taitaa rääkyä.
 

Jussi

Well-known member
Mikkolan sanoi:
Kondensaattoriin varastoitu energia, eli työ W (joule, J)  W = 1/2 CU² eli pienillä jännitteilä energia sisältö on sangen pieni, esme 12 V ja 1F => 72 J tai 24 V ja 1F => 288 J. Tarvitset talonkokoisen konkan jos haluat sillä teetä keittää.

Akun ja invertterin välisissä johdoissa induktanssi ja reaktanssi aiheutaa virtaan ja jännitteeseen vaihe-eron kun virta nousee jyrkästi, jolloin syöttöteho jää pienemmäksi. Johtojen positiivistä reaktanssia voi pienentää konkalla koska sen reaktanssi on negatiivinen.

Akun ja invertterin väliset johdot kannattaa mitoittaa huomattavasti isommaksi kuin "perinteiset laskutavat" edellyttävät ja tieten mahdollisimman lyhyiksi. Suurin osa inverrtterin kyykäystilanteista poistuu suurentamalla syöttöjohdot 4- kertaisiksi tai jopa isommiksi.

Tässä se vastaus pääosin on. Liian pienen invertterin käyttöä ei mitkään viritykset ainakaan pidemmän päälle mahdollista. Toki voi kokeilla vertin asetuksista alarajajännitteen pudotusta, voi vähentää piippailua.
 

Puuha

Well-known member
Akun kannalta taas nuo huiput pitäisi huomioida myös akustoa hankittaessa että siinä riittää virranantokykyä varmasti riittävästi myös vaikka akusto olisi vajaa. Monesti syynä on tuo kaapeleiden alamittaisuus pinta-alaltaan mutta myös monesti toinen syy on se ettei akun virranantokyky vain riitä pitämään jännitettä riittävän korkeana koska akkukapasiteetti jää pieneksi suhteessa ottotehoon. Sekä johdon pinta-ala sekä akkukapasiteetin alimitoitus yhdessä ovat ne yleisimmät "virheet" miksi invertteri kyykkää, eikä siihen valitettavasti auta mitkään poppaskonstit.

Mittaamalla voi myös selvittää onko vika johdoissa vain akkukapasiteetin vähyydessä. Kuormituksen yhteydessä kun mittaa jännitteen niin invertterin kuin myös akuston napajännitteen. Jos näissä on suuresti eroa on kaapeli pinta-alaltaan alimitoitettu taas jos eroa ei ole 0,5V enempää kääntyy katse akustoon.

Inverttereissä on myös itsessään valmiina ns. käynnistyskondenssaattorit tasaamassa käynnistyksessä tulevia piikkejä. Halvoissa niiden toiminta on vähän niin ja näin kun mennään nimellisen tehon ylitse.
 
Ylös