Tuoreimmat viestit

Sivuja: [1] 2 3 ... 10
1
Aurinkolämpö / Vs: Aurinkolämpö Count Down 2018
« Uusin viesti kirjoittanut jolla tänään kello 09:42 »
2018   6121 KWh  (7201 ilman korjauskerrointa)

mitä tarkoittaa 'ilman korjauskerrointa'?
mikä on tuo korjauskerroin, missä käytetään ja miten lasketaan
2
Aurinkolämpö / Vs: Aurinkolämpö Count Down 2019
« Uusin viesti kirjoittanut Pähkäilijä tänään kello 08:26 »
Eilen heräs ekaa kertaa "aurinkoseinä" kuistilla ja ilmankeräimestä tuli 31 asteista sisälle kun ulkona oli 4 astetta plussalla  8)
3
Energian varastointi / Vs: Akun kulutushuippujen tasoitus kondensaattorilla
« Uusin viesti kirjoittanut Hotzone tänään kello 07:39 »
Ongelmaksi muodostuu se että jos konkalla halutaa estää jännitteen notkahdus, sen on oltava tajuttoman iso. Nimittäin siinä energina laskukaavassa pitää sen jännitteen "U" tilalla käyttää sitä jännitteen suurinta sallittua pudotusta tehopiikin aikana. Konkka on pätevä lyhyisiin luokkaa <20ms piikkeihin.
Halvempaa on kuitenkin vain pistää lisää akkuja ja ehkä pistää varsinaisten aurinkokennoakkujen rinnalle käynnistysakku minkä sisäinen resistanssi on pienempi.
4
Energian varastointi / Vs: Varavoimakäytön akun sopivuus aurinkosysteemiin.
« Uusin viesti kirjoittanut kotte tänään kello 01:21 »
Muisti-ilmiö tuosta juuri tulee mieleen.

Näiden tarinahan on sellainen, että olivat uusia, mutta varastoitu liian pitkään. Tehtaan akkuun kirjailema ladattava viimeistään päivämäärä oli ylittynyt reilulla vuodella. Silloin lepojännitteet kuitenkin kohtuulliset, vaikkakin vaihtelivat 12,5-12,7 haarukassa.
Jännää tossa käytöksessä on myös se, että kun ne vaipuu tohon "horrostilaan", niin lepojännite on vain 12,2V. Mutta silti jääkaappia voi käyttää päiväkausia ja jännite on edelleen se 12,2V. Isompaa kuormaa ne ei sitten siinä tilassa siedä, vaan jännite tippuu alas.
Tuohan kuvaa tyypillistä kehityskulkua, joka sulfatoi lyijyakun ja purkukäyttäytyminenkin on tyypillistä sulfatoituneelle akulle. Sulfatoituminen tavallaan nostaa akun sisäistä vastusta.

Sulfatoitumista ei saa puretuksi kuin ehkä hiljalleen purkamalla ja lataamalla sitten tavallista korkeampaan loppujännitteeseen pienellä virralla ja toistamalla moista useita kertoja.

Tuokin sopii edellä olevaan kuvaan. Olen silti edelleen sitä mieltä, että akun syvä purkaminen ei ole viisasta, vaikka sitten heti perään sitä lataakin. Viisaampaa olisi purkaa sitä melko vähän ja heti perään ladata korkeaan loppujännitteeseen pienellä virralla. Purkaminen vain aiheuttaa lisää sulfatoitumista ja ainoastaan lataus korkealla jännitteellä pystyy jossakin määrin elvyttämään akkua (ts. liuottamaan suurentuneita sulfaattikiteitä).

Koko aihe on kyllä ihan poppamiesten temmellyskenttää, ohessa joitakin linkkejä, https://batteryuniversity.com/learn/article/sulfation_and_how_to_prevent_it, https://batteryuniversity.com/learn/article/how_to_restore_and_prolong_lead_acid_batteries, https://www.batterystuff.com/kb/articles/charging-articles/make-the-bad-sulfation-go-away.html.
5
Aurinkolämpö / Vs: Aurinkolämpö Count Down 2019
« Uusin viesti kirjoittanut tengu 15.02.19 - klo:20:48 »
Tyhjärit on näemmä startanneet myös. 6kwh mittarissa. Tästä se taas lähtee.
6
Aurinkosähkö / Vs: Paistaa se aurinko risukasaanki
« Uusin viesti kirjoittanut denzil dexter 15.02.19 - klo:14:50 »
Miten sattuikin, minulla on jo paneeli räystään alla. 80W systeemi akun ylläpitolataajana. Pitää sähköt lyijyakussa, jolla voi pyörittää kv-pumppua, pakastinta, vesipumppua ja muita pikkulaitteita sähkökatkojen aikana.
Isommat "talvipaneelit" tulevat heti kun löytyy sähkön varastointikysymykseen lopullinen ratkaisu ja heittäydyn kokonaan omavaraiseksi. Tietenkin jos värkkäisi nykyisen paneelikentän uusiksi, niin laittaisin korkeammalle, pariin osioon jaetuksi ja kaltevuuden osalta säädettäväksi (talveksi pystyyn).
7
Aurinkosähkö / Vs: Paistaa se aurinko risukasaanki
« Uusin viesti kirjoittanut Savonius 15.02.19 - klo:14:33 »
Noniin, nyt on kausi virallisesti avattu. Päivä paistaa risukasaankin, eikä vain Savoniukselle. Föhn-tuuli rohkaisi lumia ryntäämään alas katolta ja paneelit saivat valoa ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Heti tulikin kilowattitehoja.
Juu, kyllä sitä kaikille riittää kun paneeli on pystyssä.
Kun tuolla toisaalla totesit että paneelit ovat ostohinnoissa mutta et keksi niille käyttöä niin tässä ehdotus. Osta muutama paneeli ja laita ne pystyyn jonnekin räystään alle. Kun varsinaisen paneeliston  päälle tulee lunta kytket nämä seinänvierellä olevat invertteriisi. Marras-helmikuulta kertynee paneelia kohden 10-20Kwh. Edellytyksenä on tietenkin että löytyy seinänviertä johon aurinko paistaa talvella. Invertterin kynnysjännite määrää  tarvittavan paneelimäärän. Neljä riittänee useimmiten.  Nykyisillä 285W neljän paneelin kuormittamaton jännite lähentelee 160V. Parhaimmillaan niistä neljästä voisi saada 80Kwh tuolta em. jaksolta
8
Aurinkosähkö / Vs: Paistaa se aurinko risukasaanki
« Uusin viesti kirjoittanut ismo67 15.02.19 - klo:14:01 »
Noniin, nyt on kausi virallisesti avattu. Päivä paistaa risukasaankin, eikä vain Savoniukselle. Föhn-tuuli rohkaisi lumia ryntäämään alas katolta ja paneelit saivat valoa ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Heti tulikin kilowattitehoja.

Kyllä, tänään on tullut kohta jo enemmän katolta energiaa kuin koko vuosi yhteensä  ;D
9
Aurinkosähkö / Vs: Linkkejä edullisiin paneeleihin (ulkomailta ja kotimaasta)
« Uusin viesti kirjoittanut arveccio 15.02.19 - klo:13:51 »
Mitäpä sillä on väliä onko 31v vai 24v. Kytkee kaikki sarjaan ja jos jännite on reilusti yli invertterin kynnysjännitteen niin aivan sama. :D
10
Aurinkosähkö / Vs: Paistaa se aurinko risukasaanki
« Uusin viesti kirjoittanut denzil dexter 15.02.19 - klo:13:43 »
Noniin, nyt on kausi virallisesti avattu. Päivä paistaa risukasaankin, eikä vain Savoniukselle. Föhn-tuuli rohkaisi lumia ryntäämään alas katolta ja paneelit saivat valoa ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Heti tulikin kilowattitehoja.
Sivuja: [1] 2 3 ... 10