Tuuligeneraattori ideaa pukkaa..

Wussy

Member
Olen hiljaa mielessäni pähkäillyt seuraavanlaista kestomagnetoituageneraattorimallia,
jonka huolto ja kokoonpano onnistunee vain radiaalina.

- Generaattorissa magneetit liitettäisiin kuvan vihreään osaan (vuorotellen plus miinus, plus miinus). Vihreä osa on siis roottori, joka pyörii.

- Hammasratas käämitys olisi taas käämitty siniseen osaan. Sininen osa olisi staattori, joka pysyy paikallaan.
Käämi kulkisi sisäkehältä ulkokehälle niin, että sekä saman magneetin plusnapa että miinusnapa osuisi samaan aikaan samalle hampaalle. Hammasrataskäämitys kulkisi siis niin, että käämi kulkee sisäkehältä kohtisuoraan ulkokehälle (= hammas numero 1). Tämän jälkeen käämi kulkee ulkokehällä ulkokehänmuotoisesti vähän myötäpäivään. Sen jälkeen käämi tulee ulkokehältä takaisin sisäkehälle (= hammas numero 2).

Tuossa ei roottorin eikä staattorin runko saa olla permeabiliteettinen, vaan magneettivuo kulkisi käämiä pitkin.
Se, että roottori on muovia toisi lisää herkyyttä.




Vaan miten tohon muoviseen generaattorimalliin saisi tehtyä rungon osat tai mistä ne löytäisi.
Jostain rännikaivostako?  ??? ???


______


Törmäsin tossa muuten lontoon kieliseen kirjoitukseen, jossa kerrotaan Oxfordin professorin suunnitelleen edullisen tuuligeneraattorin induktiomoottorista.
http://www.guardian.co.uk/technology/2009/aug/19/micro-wind-power-turbines

Googletin löytääkseni lisää tietoa ja törmäsin jonkun suunnittelmaan tehdä aksiaalinen induktiotuuligeneraattori. Miten on, mahtaisiko toimia?

 

Wussy

Member
Tässä on jonkinlainen kuva siitä, että mitä tarkoitin yllä olevalla hammasratas käämityksellä:



Se että kuinka syvällä magneetit ovat staattorin sisällä voi, joka jarruttaa tai keventää kuormaa.
Eli joku puoliveltto venttiilinjousi roottorin  taakse ja kun tuulee kovemmin niin roottori painuu enemmän staattorin sisälle ja vastus kasvaa.
 

Puuha

Well-known member
jotenkin tuo ajatus tuntuu vähän ohiampuvalta sillä pienillä tuulilla magneettien pitäisi olla koko mitaltaan käämien sisällä jotta tuotto olisi mahdollisimman hyvä ja jännite mahdollisimman korkea.

jos käämityksen tekee tuollai hammasratastyyppisesti niin suosittelen kyllä käyttämään sitä vain 2d eli samassa kerroksessa. tällöin jää nuo puolelta toiselle menevät ylimääräiset kuparipätkät pois , nehän eivät tuota mitään.

mitä ideointiin yleensä olen taas mielessäni pyöritellyt myrskysuojausta jossa ei ole peräsintä vaan turbiini kääntyy tuulen voimakkuudesta ylöspäin. turbiini olisi mastosta katsottuna tuulen alapuolella. tässä suojauksessa on se hyvä puoli että sitä on helppo säätää vaikka itse genun ja roottorin vaihtaisi ilman että tarvitsee tehdä koko runkoa uudelleen. ihmetyttää vain miksi tällaisia ei juurikaan ole markkinoilla olevissa myllyissä käytössä.
 

Wussy

Member
Puuha sanoi:
jotenkin tuo ajatus tuntuu vähän ohiampuvalta sillä pienillä tuulilla magneettien pitäisi olla koko mitaltaan käämien sisällä jotta tuotto olisi mahdollisimman hyvä ja jännite mahdollisimman korkea.

jos käämityksen tekee tuollai hammasratastyyppisesti niin suosittelen kyllä käyttämään sitä vain 2d eli samassa kerroksessa. tällöin jää nuo puolelta toiselle menevät ylimääräiset kuparipätkät pois , nehän eivät tuota mitään.

Mutta silloin magneettien pituus vähenee puolella, joka puolestaan tarkoittaisi käämikierrosten tuplaantumista vähintään puolella.
Vähintään puolella sen takia, että käämiin vaikuttavan keskimääräisen magneettivuo heikkenee sitä enemmän mitä kauemmas käämien keskipiste magneetista menee.

Toi puliveltto venttiilinjousi jarru oli lähinnä tarkoitettu heitoksi, jolla halusin kuvat sitä, että miten "ilmanvälin" säätö toimisi tässä.
Kuten mainitsit niin jarruna tai ylipäätänsä sovelluksena se tosiaan ei välttämättä toimisi. Vaikkakin tuolla tavoin roottoriin ja turbiiniin saattaisi saada varastoitua kineettistä energiaa kunnes tuulennopeus olisi riittävä ja latauskierrokset alkaisivat. Samalla herkkyys lisääntyisi.


 

Wussy

Member
Wussy sanoi:
Vähintään puolella sen takia, että käämiin vaikuttavan keskimääräisen magneettivuo heikkenee sitä enemmän mitä kauemmas käämien keskipiste magneetista menee.

Eli jos esimerkiksi käämiin kohdistuisi matalammalla käämityksellä keskimäärin 0,5 teslaa ja korkeampaan käämitykseen kohdistuisi keskimäärin 0,4teslaa eli käämitystä tarvittaisiin äkkiseltään laskettuna 20% enemmän (0,4:0,5= 0,8).
Jos 3d käämityksessä alunperin tarvittaisiin 100 käämikierrosta ja se toteutettaisiinkin 2d:nä niin käämikierroksia tarvittaisiin 220kierrosta (100+100+20).

Mutta tässä kun ei ole staattorin molemminpuolin magneetteja, niin keskimääräinen tesla arvo on todennäköisesti pienempi kuin 0,5.
Jos esim matalammalla käämityksellä käämitykseen kohdistuisi alunperin vain 0,3 teslaa ja korkeampaanan käämitykseen 0,2teslaa niin lisääntyneen käämityksen tarve olisi jo 33%



 
A

antero

Ehdottaisin, että jätät ajatuksen.
Tuulivoimalan tulee olla mahdollisimman toimintavarma.
Jäätävät olosuhteet, myrskytilanteet ym.
Olennaista on iso siipipinta ala ja matalilla kierroksilla/matalalla keskituulella saavutettu tuotto ja varma myrskynsuojaus.

Tuon kun luet läpi;

http://www.poikkis.net/index.php?board=28.0


Antero
 

Wussy

Member
Mitä eroa innovaatiolla ja imitaatiolla?

Tarkoitukseni ei ole olla tyly, enkä liioin vähättele poikkiksen projektia.
Kyseessä on kuitenkin oma aivopieruni, jonka saatan joskus kokeilumielessä omaksi ilokseni toteuttaa.






Magnettikauppiaista on ainakin 2 ulkomaista EU:n sisällä toiminutta verkkokauppaa talousmyllerrysten keskellä lopettanut toimintansa, mikä nostaa magneettien hintaa tai ainakin hankaloittaa niiden hankkimista. Luullakseni käämilankojen hinnatkaan eivät ole oleenaisesti laskeneet talousmyllerryksen keskellä, vaikka kuparin hinta onkin laskenut (koska varastossa on aiemmin hankittua lankaa jossa sen aikainen kuparilisä).

Eli Tee-Se-itse kustannukset ovat nousseet, mutta valmiiden generaattoreiden hinnat ovat olleet laskussa, jolloin tee-se-itse tuotteissa täytyy kustannuksia karsia tai se tulee hyvinkin äkkiä kannattamattomaksi. Tämän takia ajatukseni lähtee ainoastaan siitä ajatuksesta, että on vain yksi roottori eli vähemmän magneetteja ja minimaalinen määrä kuparilankaa.

Aivopieru staattorin rakenne ja staattorin käämiminen ei ole se ongelma.
Ainut ongelma on roottorin kestävä rakenne, rautakaupasta täytyy löytyä materiaalit ja roottorissa magneettien välittömässä läheisyydessä ei saa olla metallia.



 
A

antero

Kiitos palautteestasi.

Kokeile nyt ihmessä tuota "aivopierua". Jos ei kokeile, niin ei opi.
Yrityksen ja erehdyksen kautta oikeastaan kaikki on keksitty.
Oppia kehdosta hautaan on mottoni ja ikä on mielentila..muuten en kai itsekään olisi alkanut kokeilemaan..  Täytyy muistuttaa itseään, taas.. tässä !
Esitin mielipiteeni, kun olen jokusenkin testaillut..

Antaa palaa !

Jos tuon saisit onnistumaan, ratkaisisi monta kärpästä yhdellä iskulla.

Antero

 
A

antero

Jatkaisin tuota ajatustasi omalla jatko aivopierullani;

- Jos luotettavasti saisit säädön onnistumaan tuolla "lähentämistekniikalla"  ja ylimitoitetuilla magneeteilla/käämityksellä ja suurella generaattorin kehällä voisi se tarkoittaa;

Kyseinen tuulivoimala voitaisiin kytkeä ns kuormaan kuin kuormaan, lämmitys ja lataustarkoituksessa ilman säädintä. Tietenkin jännitealue jotenkin määriteltynä, mutta kuitenkin huomattavan monipuolisempi kuin nykyiset "käämitykset" jne
Erityisenä etuna olisi kierrosluvun säätö vakioksi, edellyttäen että generaattorin kehä iso ja jarruttava.(iso suhteellinen kehänopeus generaattorissa ja tuotto jo pienillä kierroksilla ja jarrutusominaisuus hyvä. Roottorin=siipien kierrokset alhaiset, ääniongelmat ym ratkaistu.)
Tätä voisi käyttää erityisesti myös ns down wind malleissa, jotka ovat tehokkaita , mutta myrskysuojaus on erityisen ongelmallinen.
Hawt voimalassa, etuna tästä tekniikasta olisi, että siipipinta voisi olla maximaalinen, ylimitoitettu, joka tarkoittaisi suurempaa ja tuottoa jo alemmilla tuulilla ja tupla myrskysuojausta !!  

Tässä monikäyttövoimalassa ei tarvittaisi säädintä ja säätäisi oman "vastuksensa" laajalla skaalalla, joka voisi olla säädettävissä helposti esim jousen säädöllä, jolla voitaisiin säätää jänitteen vastus suhteessa kuormaan ja haluttuun siipi pinta alaan esim matala- tai keski- tai korkea tuuli olosuhteissa.
Eri siipipinta aloja ed mainittuihin.

Pienvoimaloihinhan on yritetty ratkaisua monenlaista asiassa pitch control, eli siipikulman säätö. (vipuviidakko)
Olen sattumoisin harrastanut helikopterilennätystä sähköllä ja polttiksella.

Tämä lähentämistekniikka on huomattavan varmempi, säädettävämpi jne (yksi liikuuva osa, verrattuna vipuviidakko/ jäätävät ym olosuhteet) ja monipuolisempi ed mainituilla ehdoilla.

To go where no man has never gone before..

Patenttitoimistohan on ajan saatossa yritetty panna kiinni.. jos jokusenkin kertaa.

Suomen uusi Nokia !


Antero
 

Wussy

Member
off grid sanoi:
Esitin mielipiteeni, kun olen jokusenkin testaillut..
Olen huomannut, että sinulla on useammasta myllystä kokemusta ja testidataa, eikä tarkoitukseni ollut ärähtää sinulle mielipiteen esittämisestä. Tarkoitukseni oli vain saada keskustelu takaisin oikeille raiteilleen.


Mutta asiaan..
Siihen että pääsen testailemaan tai rakentelemaan generaattoria saattaa kulua niin kauan aikaa, että monella on jo silloin hiukset ja parta vetäneet harmaaksi.. Ei vaan, ongelmana on oikeastaan se, että tarvikkeet ja työkalut lähestulkoon kaikki mökillä ja kerrostalokämpässä ei ihmeitä kolinoita voi kolistella.

Väsäsin aivopierusta pari lisäpiirustusta, jos vaikka joku haluaa myös testata..

Kuva 1:
- Toivottavasti kuvasta pystyy hahmottamaan, että käämitys käämitään (=lanka ujutetaan koloihin)  samalta puolelta mistä roottori menee staattorin sisälle.
- Staattori kiinnitetään napaan tai akseliin staattorin takaosasta.
- Kuvan tuki (vihreä väri) on staattorin ainoat metalliosat, jotka ovat lähellä magneetteja. Metallitukien leveydestä lisää kuvassa 2.
- Kuvan kierretangot ja mutterit mahdollisimman kauas magneeteista.
- Urat/reiät joissa käämilanka kulkee voisi olla hyvä laittaa muoviletku, joka on pitkittäissuunnassa viilletty auki. Käämilanka ei pääse käämintävaiheessa pärkyämään. Urien/reikien koko riippuu käämien kierrosmäärästä ja langan paksuudesta (m2).

Kuva 2:
Kuva 2 on äärettömän vaikea piirtää paint ohjelmantyylisellä ohjelmalla 3d muotoon. Kysykää jos ette ymmärrä.
- A ja B mittojen suhde on tärkeä
- Kuva pätee tietty vain silloin, jos tuet ovat metallia.

Kuva 1:




Kuva 2:

 

Wussy

Member
Jatkaisin tuota ajatustasi omalla jatko aivopierullani;
- Jos luotettavasti saisit säädön onnistumaan tuolla "lähentämistekniikalla"  ja ylimitoitetuilla magneeteilla/käämityksellä ja suurella generaattorin kehällä
Vastaus off gridille:
Lähentäminen jousen lisäksi vaatisi toimiakseen roottorin lineaarilaakeroinnin tai sitten roottori pitäisi asentaa pyörimään "iskunvaimentimen" varteen.




kysyppä polelta tuosta.
epäilen että genun hyötysuhde on pienempi, joku 70-75%.
Vastaus Puuhalle:
Epäilemättä 1 roottorisen hyötysuhde on pienempi kuin 2 roottorisen. Mutta se, että kuinka paljon hyötysuhde on pienempi onkin jo euro per watti kysymys. Tässä kilpaillaan €/w ja hyötysuhteiden kanssa kuitenkin samassa sarjassa 1 roottoristen kanssa.


Olisihan se mielenkiintoista kuulla Polenkin mielipide/näkemys asiasta, mutta en tiedä miten häneen saa kontaktin. Pitäisi ilmeisesti YV:tä laittaa tiedefoorumilla. Jos joku on Polen kanssa tekemisissä niin kysykää häneltä, että josko hän viitsisi kertoa mielipiteensä..



--

Tässä on vielä linkki, jossa on käsitelty roottorin eri sydänaineiden vaikutusta magneettivuohon.
LINKKI



//EDITOIN LINKIN TOIMIVAKSI..
 

Puuha

Well-known member
en tiedä mikä tuossa oikein jarruttaa toimivuutta. jostain mielen perukoilta kuitenkin tulee sellainen tunne ettei ole aivan niin toimiva havtissa mutta esim. wavtissa voisi olla kovakin sana.
 

NdFeB

New member
Katsoin pikaisesti kuvat, mitä ketjussa on. Viimeisistä kuvista en ymmärtänyt, minkälaista rakennetta haettiin, mutta ensimmäisissä kuvissa ei magneettien takana ole mitään, mikä linkittäisi magneettivuon. Tällöin vuo kulkee viistottain käämien ylitse, magneetin laelta viereiseen, ja jää erittäin heikoksi pitkän ilvälin takia.

Magneettipiiri pitää ensin miettiä kuntoon, ennen kuin tämän mietiskelyä kannattaa muuten jatkaa.
 

Wussy

Member
NdFeB sanoi:
Katsoin pikaisesti kuvat, mitä ketjussa on. Viimeisistä kuvista en ymmärtänyt, minkälaista rakennetta haettiin, mutta ensimmäisissä kuvissa ei magneettien takana ole mitään, mikä linkittäisi magneettivuon. Tällöin vuo kulkee viistottain käämien ylitse, magneetin laelta viereiseen, ja jää erittäin heikoksi pitkän ilvälin takia.

Magneettipiiri pitää ensin miettiä kuntoon, ennen kuin tämän mietiskelyä kannattaa muuten jatkaa.

Yritän pikaisesti vastata.
(Voin yrittää piirtää lisää epämääräisiä kuvia viikonlopunaikana, mikäli selvennyksiä aivopierustani kaivataan..)

Kuvassa olen yrittänyt piirtää roottori, jossa on 12 magneettia ja staattorin jossa on vain yksi vaihe (jos useampi vaihe niin kuvan lopputulas vieläkin epäselvempi).
- Kuva 2 on piirretty janaan/suoraksi, joten siitä puuttuu ympyrän muoto. Kuvittele kuva kaarevaks/ympyrän muotoiseksi.
- Kuvan 2 vasemmanpuoleisin vihreä osa on metallituki (vihreitäosia on ulkokehällä 4kpl (= 2kpl+2kpl) ja sisäkehällä 4kpl eli yhteensä 8kpl). Vasemmanpuoleisin metallituki (=vihreä värikoodi) on asennossa kello 12.00 ja seuraava vasemmalta on kello 13.00, jne..
- Kun magneetit osuvat kuvan nro 2 vasemmanpuoleisen tavan mukaan niin vuo kiertää "käämien ohi". Mutta, kun magneetit osuvat käämien kohdalle (= kuva 2 oikeapuoli) niin vuo kiertää käämien kautta kuten viestiketjun neljännessä kuvassa (=alempi kuva) käämi kulkee.
(ilman permabiliteetti on pienempi kuin kuparin)


Kuva 2:


Viestiketjun neljäs kuva:



PS. Olen odottanut kriittisiä, mutta asiallisia suhtautumosia aivopierusta. Olen odottanut myös mm. nimimerkin ndfeb kylmänviileä kritiikkiä ja kiitos ndfebille jo esitetystä kritiikistä!. En tarkoita, ettenkö arvostaisi muidenkin esittämää kritiikiä, mutta nimimerkille ndfeb kritiikin esittäminen on ominaista ja odotettua (Otappa tämä ndfeb kiitoksena :) ).


 

Jussi

Well-known member
"vuo kulkee näin, EHKÄ"
Tuo ehkä on ihan hyvä, koska se vuo ei taida kulkea noin. Vuolla on oltava reitti magneetin s-navasta n-napaan jotain muuta kuin ilman kautta.
Liikkuvan ja kiinteän osan välissä on tietysti toiminnallisista syistä oltava ilmaväli, mutta mahd. pieni.
Ison kestomagneetin vuo ei kulje ohuessa pellissä, muuntajan raudan mitoitusohjeista voisi löytyä vinkkiä pinta-ala/haluttu teho.
(joku kohta lisää, että kulkee pellissä, mutta niitä pitää olla paljon)
Johdinkierrokseen indusoituvan jännitteen suuruus on riippuvainen ainoastaan magneettivuon (voimakkuudesta ja) muuttumisnopeudesta.
Tuo voimakkuus tuli mukaan siksi, että vahvassa kentässä on ehkä helpompaa saada aikaan pitempikestoinen nopea muutos. Faradayn
induktiolakiin se ei muistaakseni kuulu.
 

Wussy

Member
Tässä on yksi kuva lisää, joka täydentää kuva numero kakkosta.




Jussi sanoi:
Ison kestomagneetin vuo ei kulje ohuessa pellissä, muuntajan raudan mitoitusohjeista voisi löytyä vinkkiä pinta-ala/haluttu teho.
(joku kohta lisää, että kulkee pellissä, mutta niitä pitää olla paljon)
Yksi mahdollisuus diy projektissa olisi kääriä tukien päälle metallista pakkausvannetta (ja käytettyjä teräsvanteen pätkiä saanee monesta paikasta ilmaiseksi).


NdFeB sanoi:
http://www.femm.info/wiki/HomePage
Tuossa olisi näppärä ohjelma näiden magneettiprobleemien simulointiin. Sillä näkisi kätevästi arvailematta, miten hyvin mikäkin konfiguraatio toimii.
Jollekkin innokkaalle jäsenelle tässä hyvä harjoitustyö mallintaa tämä kyseinen idea ;)
Hyvä idea!
Mutta minä olen ulkona FEMM mallinnuksen tekemisestä, koska en yksinkertaisesti ymmärrä ohjelmasta hölökäsen pöläystä.
 
Ylös